• Elämä
  • Unelmaduunarin tilipäivä – hyödyllisin lukemani kirja viime viikkoina

    ** sisältää mainoslinkkejä

    Duunit ovat parhaita ja mielekkäitä kun niistä saa riittävästi rahaa. Your truly, eräästä kirjasta inspiroituneena.

    Viime viikkoina, sattuneista syistä, olen taas herättänyt henkiin vanhan hyvän yhdistelmän lenkkeily + äänikirjat. Olen myös Instagramin highlights -osioon kerännyt vinkeiksi lukemiani kirjoja, joista mieleen on jäänyt hyviä oppeja ja/tai hyviä tarinoita ja tunnelmia. (Vinkvink, löytyy @tiinaetc ja profiilin osio highlights -> books).

    (Toisin sanoen olen siis saavuttanut tässä karanteenissa vaiheen ”aktiivinen lukeminen”. Saisikohan jostain muuten näille leveleille jotain suoritusmerkintävihkosta? Ikkunatkin olen pessyt ja avannut lähes tukkeutuneen suihkun kaivon. Leipääkin leipoisin, jos olisi uuni. Tarroja olisi jo siis aika monta.)

    Lukemisinnosta huolimatta kirjablogiin minulla ei ole kuitenkaan kunnolla aikaa, mutta tällaisiin lyhyisiin kirjapostauksiin haluan järjestää tilaisuuden kun aihetta on, ja Unelmaduunarin tilipäivä **– by Satu Rämö ja Hanne Valtari – jos jokin on sellainen.

    En nyt referoi tähän koko kirjaa tai edes sisällysluetteloa. Se kun löytyy muualtakin. Kuvituksenakin käytän näitä tavallaan aiheeseen liittymättömiä kuvia edellisen vuoden työtilojen ja kotitoimistoni pihalta.

    Mutta sen haluan kertoa että tässä on kirja, joka on ainakin näin äänikirjaversio kuunneltuna helppolukuinen, mutta silti tai ehkä juuri siksi todella hyvin asiaa ja asiantuntemusta jakava kirja käytännön vinkkeineen. Kirja, jonka lukeminen voisi mielestäni korvata jokaisen yliopiston ja korkeakoulun, miksei vaikkapa lukionkin ja ammattikoulun yrittäjyyskurssin. Kirja, joka kertoo selvästi miten yrittämällä tehdään rahaa – ja miten ei – ja miten koskaan ei pitäisi tehdä ilmaisia töitä. Hyväntekeväisyyttäkin vain hyvin harkitusti hyvin pienissä erissä.

    Oma tilanteeni on nyt koronan myötä taas palannut tasolle, jossa mitään suuria riskejä ja/tai investointeja ”ehkä muttei varmasti” kannattaviin ideoihin ei voi ottaa. Mielekkäistä töistäkin unelmointi on tällä hetkellä vähän niin ja näin, kun tärkeintä olisi löytää mitä tahansa jolla maksaa seuraavan kuukauden vuokra. Mutta kyllä tämä kirja antoi hyviä ideoita myös tällaiseen elämään ja varsinkin siihen kun voi taas yrittää vähän vapaammin ja keveämmällä mielellä.

    Uskon, että sellainenkin aikaa taas pian tulee. Kuten tulee kesä ja kärpäset.

    Koska nämäkin lumiset hiihtoretkimaisemat ovat jo yli kahden ellei kolmen kuukauden takaa.


    Psst. Kirja on Elisa kirja -kaupassa tuntuvalla alennuksella ääni- ja e-kirjana, ja Elisan kuukausipalvelua voi kokeilla ilmaiseksi kuukauden ajan. (Elisa Kirjan kuukausitilauksen ja tuhansien kirjojen valikoiman saat tutustumiskuukauden jälkeen edulliseen 8,90 €/kk hintaan.)

  • Hyvä Retki
  • Tarinoita työnteosta – työvälineet

    Tiina Kivelä

    Keväällä 2016 muutin Sveitsiin ja aloitin työskentelyn startupissa Interlakenissa. Seuranneesta vuodesta, jonka yrityksen palkkalistoilla työskentelin, kehittyi yksi opettavaisin ja elämyksellisin vuosi – sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti – ja nyt virallisen yrittäjätaipaleeni alkuviikoilla olen miettinyt mitä tuo aika maailman kauneimpien vuorten juurella (sorry not sorry, I’m biased) opetti erityisesti työvälineistä ja -tavoista.

    Välineitä tarvitaan aina, ja hankinnasta ja käytöstä pitää nyt muistaa ne vähennyksetkin hakea ihan itse ja muistaa ettei mitään turhaa ei tähän työhön hankita – pienet kulut = suuret tulot. Siispä, millä ja miten näitä töitä nyt tekisi mahdollisimman hyvin? (Niin ja nyt siis puhutaan ns. digityöstä, ei mistään millä piikkaan seinää välineistöstä.)

    TrekkSoftilla Sveitsissä minulla oli onni työskennellä intohimoisten, tehokkaiden ja kansainvälisten ihmisten kanssa, joista erityisesti erään tiimiläiseni ansiosta otin käyttööni ja löysin tietoisuuteeni useita työvälineitä ja tapoja, joita tarpeen mukaan käytän yhä edelleen. Ja oikeastaan tapoja ja työvälineitä merkityksellisempää oli se miten hän opetti kuinka mihin tahansa työhön ja turhauttavaan ongelmaan on joku jossain jo keksinyt välineen ja tavan – eli ratkaisun – jolla työt hoituvat paremmin, nopeammin ja tehokkaammin. Ja jos ei jo ole niin keksi itse parempi äläkä jää odottamaan että joku toinen keksii sen puolestasi.

    Eikun googleen vain ja etsimään.

    Valitettavasti en koskaan tule ehtimään Natalian tasolle mitä tulee Excelin käyttötaitoon, monikielisen naisen kielitaidoista puhumattakaan (kyllä, lasken kielitaidon työvälineeksi). Mutta korvaamattoman esimerkin ja motivaattorin hänestä sain monessa asiassa. Häntä saan kiittää että ylipäänsä osaan käyttää Chromen laajennuksia sujuvaan työskentelyyn, Hubspotin ominaisuuksia tehokkaaseen markkinointiin, appear.in’a miellyttäviin videoneuvotteluihin, ScreenFlowta surffailuni tallentamiseen yms. Olen toki käyttänyt ja opetellut useita muitakin ohjelmia, sovelluksia ja tapoja myös muissa töissäni, oppinut muilta markkinointi-ihmisiltä Hootsuitet ja Tweetdeckit, projekti-ihmisiltä Asanat ja JIRAt ja noukkinut oppeja ja vinkkejä milloin mistäkin, mutta kyllä tuo vuosi Interlakenissa oli kaikkein intensiivisin ja konkreettisesti opettavaisin mitä moderniin, pääasiassa tietokoneella tehtävään ns. digityöhön tulee. (Ja kyllä, naureskelen kun rekryissä kysytään että miten nuo tietotekniset taidot, eli Microsoft Office. No tuota, saisinko A4:n kiitos. Vaikka toki nöyränä myös uskon etten ikinä hallitse kaikkea täydellisesti, vaan opin joka päivä jotain uutta – virheidenkin kautta.)

    Pohtiessani ja vertaillessani mitä sovelluksia, ohjelmia ja käytäntöjä ottaisin nyt Tiina Kivelä Creativen päivittäiseen työhön, kirjanpitoon, ja asiakasprojekteihin, on tuosta vuodesta ollut erityisesti hyötyä.  Mietin mitä haluan tehdä, mitä ongelmia töissäni on ja millä ne ratkaisen, ja onko joku jo keksinyt ratkaisun vai voisinko minä kenties luoda jotain tässäkin sarakkeessa. Mietin kuinka pitkälle uskaltaisin sukeltaa graafisiin ja design -ohjelmiin ja hankinko koko Adobe Creative Cloudin yritykseni käyttööön, vai pysyttelenkö tutuissa kuvan- ja teksinkäsittelyohjelmissa, WordPress -pohjissa ja Google Drivessa, ja teenkö graafiset jutut kevyesti Canvalla vai sillä Adobella. Muistelen miten ja millä teimme töitä Interlakenissa niin helposti ja ihastelen kuinka monipuolinen tarjonta onkaan ja kuinka usea asia hoituu ilmaisella tai hyvin halvalla ohjelmalla. (Adobe voisi tosin miettiä uusiksi nykyisen hinnoittelunsa missä ei ole paljon järkeä näin pienen varattoman yrityksen näkökulmasta. Toisaalta, kun teet hyvää et myy halvalla, joten kyllä Adobellakin ihan ymmärrettävä pointti tässä on. )

    Vastoin yllättävän monen puheita edes yrittäjänä en voi aina päättää mitä, miten ja milloin teen (asiakas on herrani ja heidän mukaansa on mentävä) mutta suurimmaksi osaksi voin onneksi valita käyttööni työvälineet ja tavat, joista oikeasti pidän ja joiden koen parantavan työni laatua, tehokkuutta ja sujuvuutta. Eli toisin sanoen miellyttävyyttä, joka auttaa siinä ettei se kuuluisa juttu kasva otsaani ihan joka päivä ainakaan. Onneksi nykyasiakkaani ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi yhtä järkeviä mitä tapoihin ja välineisiin tulee ja saan tehdä töitä hyvällä tavalla myös tässä sarakkeessa.

    Enkä muuten todellakaan kaipaa sitä matkalaskuohjelmaa, jonka parissa sain eräänkin kerran tuhlata kokonaisen työpäivän yhden parin päivän Brysselin matkan koukeroiden kirjaamiseen, saamatta siltikään prosentteja oikein ensimmäisellä kerralla. Tai niitä muita kömpelöitä, kampeita ja suoranaisesti v**********a välineitä ja tapoja, joista en viitsi tässä edes mainita.

    Mietintöjeni ohessa muistelen myös lämmöllä tuota latinalaisen temperamentin ja amerikkalaisen koulutuksen omaavaa naista – jonka kanssa lappilaisen temperamentin ja suomalaisen koulutuksen saama minä ei kuitenkaan ihan aina ollut samalla aaltopituudella – joka toi elämääni ja töihini niin paljon hyvää etten voi olla muuta kuin kiitollinen siitä vuodesta jonka hänen kanssaan sain samassa toimistossa työskennellä.

    Ja kuten aina, hyviä vinkkejä työvälineiden valintaan, karsimiseen tai tarinoita aivan saakelin ärsyttävistä sovelluksista ja ohjelmista joita töissä nyt vaan joutuu käyttämään otetaan vastaan kommenttiboksissa. Sharing is caring.

    / Tiina

    Tiina Kivelä Creative


    Ps. Kuvat eivät liity aiheeseen mitenkään. Paitsi niin että töiden lisäksi lomamatka olisi enemmän kuin paikallaan. Ja siten että puhelin jolla nämä kuvat on otettu ja ohjelmat joilla ne on käsitelty ja julkaisujärjestelmät ja alustat joilla ne on julkaistu ovat lähes jokapäiväisiä työvälineitäni. Ja onhan tämä bloggaaminenkin työtäni, vaikkakin täysin vapaaehtoista ja palkatonta.

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä

  • Elämä
  • Tarinoita ammattimaisesta työnteosta – perustin firman

    Tiina Kivelä

    Syksy on mitä parhain aika uusille puuhille ja miksipä ei myös yrityksen perustamiselle. Niinpä minäkin virallistin pitkään salasuhteena toimineen puuhastelun ja voin ”juhlia” tämänpäiväistä yrittäjän päivää yrittäjänä (really, not my thing these things – koska kärsimys ei jalosta muuten kuin satunnaisesti kestävyysurheilussa).

    Ja uusimman puuhani kunniaksi – tai no, korjataan heti kuinka olen nyt omasta mielestä ihan yksinkertaisesti johtaja, ammattilaisena työtä tekemässä – päätin perustaa uuden blogisarjan eli tarinoita ammattimaisesta työnteosta, jota yrittämiseksikin kutsutaan. Tai siis, yksityinen elinkeinonharjoittaja tässä ihan virallisesti (sivupuuhana) ollaan.

    Heti alkuun voisi myös mainita, kun todellisuuteni välillä näyttää niin unelmalta (not my words), että teen töitä useimmiten paikkariippumattomasti ns. diginomadina, tai millä tahansa hassulla sanalla tätä tyyliä kutsuisikaan.  Joten jos sinua kiinnostaa nomadin todellisuus kuratoitujen ja kiiltävien bloggari-instafeedien lisäksi, tästä sarjasta tulet löytämään muutakin kuin kuvia matchalatesta ja macbookista kahvilan pöydässä.

    Näin.

    Tiina Kivelä

    (Oikeasti tämä on muuten hotellihuoneesta, Clarion Helsinki Airport, eikä kahvilasta, eräältä tavallaan työmatkalta. Tiesittekö muuten että Helsinki-Vantaan hotellien käyttöaste on korkeampi kuin Helsingin keskustan? Tai että Clarion tarjoaa ihania Ritualsin tuotteita, jopa käsivoiteen (!), huoneissaan. Että sellaisia matkailuknoppeja tällä erää. ) 

    Ensimmäinen tarina – uuden yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitus

    Yrityksen virallinen perustaminen on loppujen lopuksi aika helppoa – niin kauan kuin kuvasta rajataan pois verot, vastuut, velvollisuudet ja muut. Pääset helposti alkuun kunhan vain osaat lukea, kirjoittaa ja käyttää tietokonetta, yksinkertaisia selainpohjaisia järjestelmiä ja kaavakkeita, ja sinulta löytyy henkilötunnus ja jonkin pankin nettitunnukset. Kunnon liiketoimintasuunnitelmakin olisi kai hyvä olla jo ennen virallistamista, mutta ei siitäkään tarvitse kovin paljon murehtia jos työn tekeminen ei kuluta hirveästi pääomaa ja varoja.

    (Hox! Virallistaminen on helppoa jos sinulla ei minun tapaani ole oikeastaan mitään menetettävää – jos sinulta taasen löytyy iso asuntolaina, elätettäviä lapsia tai puoliso, terveysongelmia, kohtuullisesti kannattava vakityö tms. suosittelen harkitsemaan asiaa tarkemmin ja laskemaan tarkasti onko riski sen kaiken arvoinen. Itse olen laskenut että voin vain voittaa, ainakin tänä vuonna.)

    Reilu viikko sitten naputtelin siis tieni googleen (hakutermi: toiminimen perustaminen) ja sieltä yritysnimipalveluun (patentti & rekisterihallituksen yritysnimipalvelu löytyy täältä) kokeillakseni oliko ensimmäiset nimiehdotukseni jo rekisteröity (olihan ne, kiitos yleisen nimen – mutta onneksi keksin lähes yhtä hyvän vapaan nimen – Tiina Kivelä Creative). Kolme nimiehdotusta (jos tuo ensimmäinen ei olisikaan ollut mennyt läpi) päässäni klikkasin vielä itseni yritys- ja yhteystietojärjestelmään (linkki) sitä virallista yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitusta tekemään, jossa nopeasti olin rekisteröitynä kaupparekisteriin (75€) yksityisenä elinkeinonharjoittajana, kuuluisa y-tunnus käytössäni.

    Muutaman päivän päästä ilmoitin vielä erikseen yritykseni arvonlisävelvolliseksi ja ennakonperintärekisteriin ja aloin googlailla parhaita pieniä apuvälineitä ja käytäntöjä pienen yhden naisen firman pyörittämiseen. Ja olen myöskin lueskellut innolla verohallinnon ohjeita (vinkkilinkki) viime päivinä.

    Että skål nyt sitten vain yrittäjyydelle.

    Mitä, missä ja miksi

    Rehellisyyden nimissä kerrottakoon etten tätä olisi tehnyt muuten kuin ns. normaalien töiden vähyyden vuoksi (kyllä, edelleen haaveilen toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta eli vakityöstä – ah se vuosilomaltapaluuahdistus ja rutiinit  – miltäköhän sellainen oikeasti tuntuisi) ja koska lähes 10 vuoden määräaikaisissa työsuhteissa venkoilun jälkeen halusin saada elämäni langat selkeämmin omiin käsiini. Olen myöskin jo muutaman vuoden tehnyt silloin tällöin sivutoimisesti pieniä työprojekteja ns. freelancerina ja nyt kun minulla oli sekä aikaa että erityinen motivaatio (taustalla saattavat myös olla verotukselliset syyt ja itsellenikin on mukavampi laskuttaa yms. kätevästi omalla rutinoituneella tavallani projektista ja asiakkaasta viis) virallistin lopultakin tämän salasuhdesäädön. Ja parhaaksi yritysmuodoksi päätin tuttavien ja netin neuvojen johdosta toiminimen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.

    Mitään ”jee jee hyppäsin oravanpyörästä ja minusta tuli yrittäjä, pöhinää ja rumpujen pärinää” täältä on turha odottaa – itse asiassa, jos joku haluaa minulle oravanpyörän tarjota niin kiitos, otan sen ilolla vastaan. Enemmänkin yritän tässä sarjassa kertoa miten tällainen pieni yritys perustetaan ja mitä kaikkea tässä matkan varrella oppii ja miten yrittäminen on loppujen lopuksi ihan vain normaalia työtä.

    Liiketoimintasuunnitelmani: luoda niin paljon töitä, eli rahaa, kuin mahdollista, asiantuntemustani ja ammattitaitojani hyödyntämällä. Ja tavallaan haluan samalla osoittaa että yhteiskuntatieteiden maisteri vaihtelevalla työkokemuksella on rautainen ammattilainen jonka taidot ja osaaminen menee kaupaksi myös yrittäjänä. Tällä hetkellä yritystietojärjestelmästä löytyy päätoimialana mainostoimisto, mutta hetken ajan siellä oli myös taiteellinen luominen ja kannustan rohkeasti kysymään suoraan että mitä kaikkea voin tarjota ja laskuttaa kulloisessakin tarpeessa.

    Lisää palveluistani ja töistäni ja hintaesimerkkejä tällä sivulla.

    Niin ja missä töitäni teen? Yritykseni on virallisesti rekisteröity Lapin pääkaupunkiin Rovaniemelle, ja olen tässä viime kuukaudet kiivaasti yrittänyt saada lisää töitä myös Sveitsin päästä. Mutta tällä hetkellä (enimmäkseen siksi etten ole vieläkään ehtinyt tai pystynyt opettelemaan schweizerdeutchia riittävästi) suurin osa töistäni, siis asiakkaistani, on Lapissa ja itse työtehtävät tietokoneen näppäimistöllä, päässä ja muistikirjoissa. Fyysisesti sijaitsen milloin missäkin – tällä hetkellä lempityöpisteet ovat Sveitsin kodin ruokapöytä ja Lapin kodin työpöytä – ja samalla tämä toimii eräänlaisena ilmastotekona.

    Kiitos tässä vaiheessa muuten kaikille, jotka ovat minulle töitä tarjonneet välittämättä missä niitä teen ja joille videoneuvottelut, puhelut, pilvipalvelut yms. toimivat ihan hyvin työvälineinä ja tapoina.

    Tiina Kivelä

    Paperitöistä ja sisällöistä

    Kevyempien juttujen lisäksi viralliseen elinkeinonharjoittamiseen liittyy tietysti paljon byrokratiaa ja säännöksiä, joista ajattelin myös kirjoittaa sitä mukaa kun niistä opin ja niiden parissa käytössä aikaani kulutan.

    Pakollisista alkuvaiheen jutuista kirjanpidon ajattelen nyt ainakin vielä tässä vaiheessa hoitaa itse. Ja sen tueksi klikkailin syksyn kalenteriin avoimen yliopiston kursseista muutaman laskentatoimen kurssin – tekemällä oppii ja oma pieni firma on mielestäni mitä parhain koekaniini niin kauan kuin kassassa ja omaisuusluettelossa ei ole oikeastaan mitään menetettävää (paitsi ikä ja terveys). Yrityksen tilinä taasen toimii mielestäni näin pienimuotoisessa toiminnassa ihan hyvin normaali pankkitili (toki erotettuna normaalista käyttötilistäni) ja siihen liitetty kortti (älkää kysykö miksi minulla jo oli tällaiset ns. lojumassa ja odottamassa parempaa käyttöä – veroparatiisi Sveitsillä ei kumma kyllä ole asian kanssa mitään tekemistä).

    Ah ja mikä ihan syy tämä onkaan hankkia toimivia, tyylikkäitä ohjelmia, sovelluksia ja kansioita mahdollisimman tehokkaaseen ja järjestelmälliseen työhön.  (Saa vinkkailla kommenteissa, jos on tiedossa ihan killereitä apuvälineitä yhden naisen toimistolle.)

    Ainiin ja jos joku luulee että tästä nyt oppii miten tehdä blogilla/vaikuttajana rahaa ja miten elää ns. huoletonta diginomadin elämää kun joku muu maksaa talot ja matkat ja lainat, niin painotettakoon etten edelleenkään tee blogillani senttiäkään rahaa (eikä mies elätä). Maksan siis asuntoni, matkalippuni ja osani päivittäisestä ruoasta ihan itse omalla työlläni ansaitsemillani rahoilla. Ainiin ja ne opintolainatkin lähtee joka päivä ihan omalta tililtä. (Nämä nettisivut ovat nyt kuitenkin kivasti virallisesti yrityksen nettisivut, ja voin vihdoin vähentää nämä kulut yrityksen verotuksessa, vinkvink taas).

    Ja ihan lopuksi haluaisin voisi mainita (antakaas kun täti neuvoo) että yhdet tärkeimmistä tukipilareista joihin tällä yrittäjätaipaleellani nojaan ja aion jatkossakin nojata on a) koulutus b) työkokemus c) hyvin hoidetut työt ja tyytyväiset asiakkaat.

    Katsotaan miten pitkälle ne riittävät.

    / Tiina


    Ps. Ennen kuin joku kysyy, niin yksi suurimmista syistä sille miksen alkanut tai siis jatkanut ns. kevytyrittäjänä oli se että lähes kukaan, jos yksikään, näkemistäni kevytyrittäjäpalveluita mainostavista bloggareista yms. ei käytä palveluita itse, vaan pyörittää hommaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana toiminimellä vähintään, toki kirjanpitäjät ja jonkinlaiset laskutuspalvelut suurilla toimijoilla on usein käytössään. (Tässä on muuten selkeästi näkyvä toimivan ja ei-toimivan sisältömarkkinoinnin ero – vinkvink taas.)

    Ottavatpa monet palvelut kuukausimaksujen lisäksi liikenteestä aika mukavia komissioita – ennemmin siis opettelen tekemään asiat itse ja säästän ne rahat esimerkiksi eläkkeeseen. (Tein itse ja säästin! 😉

    Pps. Minulle saa ehdottaa aihepiirin liittyviä hyviä sisältömarkkinointiyhteistyökuvioita – lupaan että kirjoitan täällä vain siitä mitä oikeasti teen ja käytän ilolla. Oli se sitten raitis vuori-ilma tai yrittäjän kuittien skannaus- ja organisointisovellus.

    Tiina Kivelä