• Elämä
  • Paras suomalainen sauna Sveitsissä – Frutt Lodge & Spa

    Melchsee Switzerland 2019

    Ehkä kaikki alkoi lapsuudessa, kun saunottiin mummolan navettaan tehdyssä saunassa lappilaisten rantaniittyjen keskellä…

    Tai ehkä ne olivat ne kaikki Sissi -elokuvat ja Sound of Music. Lähikirjaston Heidi-kirjat. Tai nämä kaikki yhdessä.

    Kaikki ne alppitalot koristeellisine puuyksityiskohtineen. Niityt ja lehmät ja järvenrantamaisemat. Uima-allas isoine laattoineen ja puupaneloituina kattoineen vartioston henkilökunnan käytössä tiettyinä viikonpäivinä (oliko se keskiviikko tai torstai en muista – lauantaisaunavuoro ainakin oli toisaalla.)

    No oli miten oli, jostakin se alkoi ja tänne se johti. Jumalattoman kauniiseen suomalaiseen saunaan sveitsiläisen järven rannalla. Katselemaan kauniisti veistetyillä luukuilla koristelluista suurista ikkunoista ulos ylänköjärvelle ja rantaniitylle, jossa sveitsiläiset lehmät laiduntavat kesälaitumellaan. Sulattamaan alppiretkien ja elämän kasvattamat kivut ja kolotukset sellaiseksi hyväksi raukeudeksi, johon vain kunnon saunahetki pystyy.

    Kiukaalle saa heittää vettä ja tarkoitukseen on ihan oikeat kiulut. Laudeliinana toimivat ohuet hammam -pyyhkeet, jotka tuovat mieleen mummolan ohueksi ja pehmeiksi pyyhityt puuvilla- ja pellavapyyhkeet. Kaikkialla tuoksuu puu ja sanoinko jo ne onnelliset lehmät ikkunan takana laiduntamassa – taustallaan vuoret ja säihkyvän kirkas jääkylmä järvi.

    Tänne sai kävellä ja täältä saa kävellä pois, tai vaikka pyöräillä – juostakin – läpi niittyjen joilla tallustaa lehmien ohella vuohia, murmeleita ja vikkeliä näätiä. Ylhäällä taivaalla liitelevät haukat ja jokunen kotkakin, sekä poutapilvet (hyvänä kesäpäivänä). Talvella kaikkea taas verhoaa paksu lumivaippa, ja paras kulkuväline tänne ja takaisin ovat vaellussukset.

    Frutt Lodge & Spa, Melchsee -järven rannalla, Keski-Sveitsin parhaiden retkeilymaastojen äärellä vie siis maailman parhaan saunan tittelin nyt ainakin tällä erää. Ehkä jossain on jotain parempaa, mutta niin kauan kuin en siitä tiedä, poikkean tänne aina kun Lappi -ikävä ja kolotukset käyvät liian suuriksi muuten kestää.

    Avoinna päiväkävijöille (CHF40 – 4h) ja hotellivieraille varauksesta, lisätietoja alla.

    Finnish Sauna Frutt Lodge & Spa Switzerland

    Melchsee-Frutt

    Frutt Lodge & Spa Switzerland 2019


    Missä: Hotel Frutt Lodge & Spa, 1920m, Melchsee-Frutt, Sveitsi (kartta)

    Hotelli/kylpylä/sauna Frutt Lodge & Spa sijaitsee Keski-Sveitsissä Luzernin lähistöllä, hyvien vaellus-, hiihto-, maastopyöräily-, ja juoksureittien varrella (esimerkiksi Engelbergin tai Meiringenin suunnasta). Lähistöltä kulkee myös koko Sveitsin lävistävä monen päivän Via Alpina -vaelllusreitti ja monentasoisille kiipeilijöille tarjolla on kattava kiipeilypuisto vierustan kallioilla. Melchsee -järvessä voi myös uida ja kalastaa.

    Autolla paikalle pääsee vain tiettyinä aikoina lyhyen pätkän ajan kesäkaudella, muuten lähimmäksi ilman lihasvoimaa pääsee Stöckalpin kautta hissillä (Gondelbahn Stöckalp-Melchsee-Frutt ) jonka ala-aseman taasen voi saavuttaa postibussilla lähimmiltä juna-asemilta. Menopaluu gondolilla CHF29 ja yksi suunta CHF19 aikuisilta, koirat CHF5/suunta.

    Hotellivieraana voit myös kirjata laukut sisään ja gondoliyhtiön kuljetettavasti Stöckalpin ala-asemalla (kuten useimmissa vain hissillä saavutettavissa hotelleissa ja majataloissa Sveitsissä).

    Huom. Ainakin kesällä 2019 kaikki alle 16-vuotiaat lapset matkustavat alueen hisseillä, gondoleilla ja esimerkiksi Melchsee ja Tannenseen ympäristössä kulkevalla Fruttli-Zugilla ilmaiseksi.

  • Elämä
  • Hyvinvointi – vuoden 2019 teema

    St. Gallen Tiina Kivelä

    St. Gallen 2019 Tiina Kivelä

    Uusi vuosi uudet suuret suunnitelmat. Omani vuodelle 2019? Wellness. Tai siis hyvinvointi.

    Vuosi 2018 oli omalla kohdallani (ja havaintojeni mukaan aika monen muunkin) taas sellainen erikoinen, raskas ja vaikea. Sellainen, jonka jälkeen on ollut hyvä ottaa nämä vuoden ensimmäiset päivät vähän kevyemmin, levätä kunnolla ja toisaalta repiä energiaa aurinkoisista päivistä ja näistä lumisistakin, jotka ovat tehneet St. Gallenista satumaisen talven ihmemaan.

    Uudenvuodenlupauksia en harrasta, mutta samalla kun piirtelin kalenteriin suuntaviivoja vuodelle, mitä, missä ja miksi, päätin että tänä vuonna keskityn nyt ihan kunnolla hyvinvointiin. Ja tältä se nyt tulee näyttämään noin lyhyesti kuvailtuna:

    Ruoka – 2019 aion syödä paljon hyvää ja parempaa ruokaa. Kauden kasviksia, Lapin marjoja ja vitamiineja, sveitsiläisiä juustoa ja suklaata. En siis edelleenkään aio ryhtyä vegaaniksi tai kuluttaa kaikkea aikaani ruoan ja sen nippeleiden miettimiseen ja viilailuun. Mutta aion kuitenkin tavallani keskittyä entistä enemmän syömään paremmin ja parempaa.

    Ulkoilu – Omalla kohdallani hyvinvointiin kuuluu oleellisesti terve ja hyvinvoiva keho ja mieli, eikä itselläni ole tähän mennessä löytynyt näiden ylläpitoon ja kehittämiseen parempaa kuin fyysinen aktiivisuus, mieluiten ulkona luonnossa. Ja hyvä lepo siihen päälle. Teeman mukaisesti tänä vuonna aion siis erityisesti kiinnittää huomiota että liikun mahdollisimman paljon ja hyvin, ja lepään mahdollisimman paljon ja hyvin. Paljon hyviä retkiä siis tälle vuodelle 2019.

    Työ – Vuonna 2019 haluan, hassua kyllä, tehdä enemmän ja paremmin töitä. Downshiftaus ei siis ole juttuni, vaan ennemmin haluan taas oravanpyörään juoksentelemaan. Tee työtä ja rakasta, Tove Janssonia lainaten. Haluan nimittäin haastaa itseni työllä ja tehdä kovasti töitä – tehdä asioita mitä en ole ikinä aiemmin tehnyt, hyödyntää kunnolla osaamistani ja tietojani ja tarttua haasteisiin entistäkin suuremmalla tarmolla selättää ne – koska näin yleensä syntyy ne kaikkein parhaimmat jutut. Onhan se niinkin että hyvinvointi kuten moni muukin vaatii resursseja ja työ tuo niitä. Työ luo rahaa ja suunnitelmallisuutta ja parhaimmillaan myös hyviä työkavereita ja yhteistyökumppaneita ja tuo näin uutta virtaa ja voimaa kaikkeen tekemiseen.

    Matkailu – Yleisenä matkailunörttinä tiedän mitä kaikkea hyvää matkailu ihmiselle ja maailmalle tekee. Toki huonoakin, mutta keskitytään nyt vaihteeksi taas siihen hyvään, ja samalla tekemään siitä hyvästä mahdollisimman hyvää. Ja koska hyvinvointiteema, haluan siis vuonna 2019 tehdä paljon aktiivimatkoja, kylpylälomia tai lillua vähintään muutaman kymmenen minuuttia mahdollisimman usein sveitsiläisessä joessa. Haluan matkailla, hyvin ja mahdollisimman usein, koska se usein vie minut hyvällä tavalla epämukavuusalueelleni ja saa minussa aikaan myönteisiä muutoksia.

    Nähdäänkö saman teeman ympärillä sinutkin?

     


    Missä: St. Gallen, Sveitsi

  • Elämä
  • Pystyt parempaan, suomalainen

    Tiina Kivelä

    Harmonia (s): Sopusointu, sopusuhtaisuus, tasapainoinen tila, yhteensopivuus.

    Ulkomailla tunnen usein itseni huonoksi ulkosuomalaiseksi. Toisin kuin niin moni muu, en koe tarvetta hengailla suomalaisessa seurassa vain koska toiset ovat suomalaisia (enhän tee niin suomessakaan, vaikka toki aina ja kaikkialla hengaan mielelläni hyvässä seurassa, oli se suomalaista tai vaikka ruotsalaista). En myöskään kaipaa hirmuisesti suomalaisia ruokia vain koska ne ovat suomalaisia (puhtaita luonnonmarjoja ei Sveitsissä yhtä helposti saa kuin Lapissa, mutta toisaalta paikalliset aprikoosit korvaavat puutteen melko hyvin) enkä edes katso jääkiekkoa tai kannusta suomalaisia lajissa kuin lajissa koska he ovat suomalaisia (mutta kannustan ketä tahansa ja hurraan mahtaville suorituksille noin yleensä).

    Minulla on kuitenkin, kaikesta huolimatta, heikko kohta suomalaisille brändeille ja tuotteille, kuten Lumenelle. Kenties koska ne muistuttavat kodista ja koska toivoisin niiden käyttävän mahdollisimman kestävästi näitä resursseja ja taikoja joista omakin kauneuteni ponnistaa, ja joita joudun aika-ajoin kaivamaan purkeista seikkaillessani kaukana kotoa.

    Tiina Kivelä

    Olen hurjan kiitollinen ja ylpeäkin monesta suomalaisesta jutusta, joista olen saanut nauttia koska satuin syntymään maahan ja joihin törmään jopa maailmalla. Puhdas luonto, pohjavesivarannot, ilmainen koulutus, sosiaaliturva ja valoisat kesäyöt. Iittalan lasiesineet, Fiskarsin sakset, Abloyn lukot, Koneen hissit ja tuplaikkunat. Ja niin edelleen. Olen myös iloinen kun Suomi ja suomalaiset menestyvät – luonto, ihmiset, yritykset, tuotteet ja ratkaisut – kun ne saavat ansaitsemansa arvostuksen ja palkkion kovasta työstään. Olen iloinen, kun kaikki hienot mahdollisuudet ja potentiaali mitä tämä maa tarjoaa käytetään parhaimmalla mahdollisella tavalla, ja kun kaikki kehittyvät hyvään suuntaan.

    Tämän iloisuuden rinnalla onkin harmi aina välillä todeta miten usealla on vielä paljon kirittävää edelläkävijöihin. Harmillisen paljon se harmittaa kun ohitse menevät huonommista lähtökohdista, rajoitetummilla resursseilla ponnistavat. Ei siksi että minua niinkään harmittaisi hävitä ja nähdä muiden menestyvän. Mutta minua harmittaa koska nämä tapaukset osoittavat kuinka tehottomasti Suomessa tietyissä tapauksissa kulutetaan resursseja. Minua harmittaa kuinka mahdollisuuksia hukataan ja resursseja tuhlataan, sen sijaan että muutettaisiin toimintaa ja kehityttäisiin parhaalla mahdollisella, kestävällä tavalla.

    Minulla onkin haaste suomalaisille brändeille: kiinnittääkää huomio kokonaisuuteen ja toimikaa kestävästi kaikilla alueilla, varsinkin jos ja kun luonnonmukaisuus ja suomalaiset kestävät arvot ovat teille niin tärkeitä kuin juhlapuheissa ja lehdistötiedotteissa annatte ymmärtää.

    Kaikilla jutuilla, niillä pienilläkin, on nimittäin väliä. Eikä vain siinä mitä mieltä minä olen, vaan siinä mitä mieltä kuka tahansa kuluttaja ja meitä maailmalla katseleva meistä teistä ajattelee. Tekeepä se hyvää liikentoiminnallekin. Esimerkiksi kaikkien muovihaasteiden ja -videoiden ansiosta en nimittäin usko olevani ainoa jonka huomio nyt kiinnittyy entistä useammin turhaan muoviin ja kestäviin (ja ei-kestäviin) pakkauksiin ja joka jättää ne ei-kestävät ratkaisut hyllyille ja varastoihin pölyttymään.

    Eilen repiessäni tätä kuvissa näkyvää Lumenen tuotepakettia auki, ensin tuo turha muovi ja löydettyäni laatikosta vielä vanhan kunnon valepohjan, tulin jotenkin hirveän surulliseksi. Ensin itselleni, sillä olin mennyt ostamaan tämän, ilmastonvaihdoksen ja lentokoneen kuivattaman ihoni tarpeisiin ja muiden vaihtoehtojen loistaessa poissaolollaan (tiedän, olen paraskin puhumaan lentelylläni ja sortuessania kaikesta huolimatta ostamaan tuotteen, mutta silti).

    Toiseksi ajatellessani miten paljon tässä taas hukattiin mahdollisuus, tuhlattiin resursseja, lisättin turhan muovijätteen määrää ja oltiin epätasapainossa luonnonmukaisen, harmonisen brändin kanssa. Tässä kun on periaatteessa hieno suomalainen brändi, jolla varsinkin tällä linjalla on vahva luonnonmukaisuus kärkenä  ja jonka arvoihin kuuluu mm. aitous. Tai näin siis viestinnän ja kampanjoiden mukaan – pakkauksesta näitä ei kyllä huomaa.

    En ole muiden (kosmetiikka) brändien kohdalla törmännyt samaan aikoihin, varsinkaan ns. vihreämpien ja vähän kalliimpien merkkien valikoimissa (joista viimeiseen lasken Lumenen) ja ihmettelenkin mistä tämä vanhanaikaisuus? Vertailun vuoksi, vastikään tilaamani juoksukengät tulivat kotiovelleni muovittomassa pakkauksessa, Ikea ilmoitti luopuvansa kertakäyttömuoveista vuoteen 2020 mennessä ja L’Orealin uuden Seeds Phytonutrient ekolinjan paukkaukset on suunniteltu ”to have as little impact on the earth as possible”. Lumenekin on jo aloittanut yhteistyön kestävämpiä pakkauksia luovan tahon kanssa, mutta kun yhteistyö on julkistettu jo vuoden 2017 lokakuussa ja ostin tämän kyseisen pakkauksen pakkauksen kesäkussa 2018 mietin kuinka pitkään konkreettisia edistysaskeleita joudumme vielä odottamaan. Tullaanko Suomessa todella näin perässä ja halutaanko täällä oikeasti tehdä asioita näin hitaasti?

    Harmonia tarkoittaa sopusointua. Kun sarja on 99% luonnonmukainen ja tärkeä brändiarvo  aitous, on kai ihan luonnollista odottaa ja toivoa tämän pätevän kaikkeen itse tuotteesta mainontaan ja pakkauksiin asti.

    Virheestäni viisastuneena ostan jatkossa Suomessa kosmetiikkani kestävämpiä brändejä kestävämmissä pakkauksissa myyvistä verkkokaupoista, esim. täältä*, samalla kannustaen kaikkia ymmärtämään mikä on se juttu nykyisin ja miten olisi parempi toimia nopeasti ja ketterästi.

    Ihan vain jotta useampi saisi nauttia esimerkiksi näistä pohjoisista ihmeitä tekevistä voimista, jotka minä onneksi sain äidinmaidossa. Mutta joita siis joudun aika ajoin kaivamaan purkista minäkin, varsinkin maailmalla ja vuorilla seikkaillessani.

    Tiina Kivelä