• Elämä
  • Hei Syksy

    Tiina Kivelä

    Kesä taisi olla sitten siinä ja Sveitsin syyskuu on tyyliin sopivasti toivottanut tervetulleeksi seuraansa muutaman päivän tauottomalla kaatosateella ja harmaudella. Nice.

    Sateessa ei toki ole mitään pahaa, päinvastoin, tämän ennätyskuuman ja kuivan kesän jälkeen sade ja ns.normaalit syysilmat ovat enemmän kuin ihania. Ihan vain luonnon ja ilmaston vuoksi, mutta myöskin koska sateiset harmaat päivät ovat äärettömän motivoivia sisätöihin. Mitä onkin riittänyt.

    Olen mm. vihdoin pistänyt virallisen yrityksen pystyyn näitä sivusäätöjäni varten (luova toimisto palveluksessanne), haalinut kalenteriin lisää opiskeluja saksan lisäksi, käynyt Lapissa ja palannut Sveitsiin ja nukkunut pitkiä yöunia koska ihana viileät yöt. Olen myöskin tehnyt listaa mistä haluan kirjoittaa ja mitä haluan tehdä tänä syksynä päätöiden ulkopuolella, joten älkää huoliko, vinkkejä ja oppaita ja hyviä maisemia on tulossa, vaikka viime aikoina onkin ollut säälittävän vähän liikennettä sillä suunnalla.

    Tässä nyt alkupaloiksi välähdyksiä elokuun aurinkoisilta päiviltä ja palataan muihin juttuihin hieman myöhemmin.

    (Ps. Museum für Gestaltung, Austellungstrasse 60 Zürich, on uusin vinkkini Zürichiin muillekin designin ja  kivojen isojen ikkunoiden ystäville.)

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä


    Missä:

    Horn am Bodensee

    Museum für Gestaltung, Ausstellungsstrasse 60, Zürich

    Landesmuseum, Museumstrasse 2, Zürich

  • Elämä
  • Extremeloma La Gravessa

    La Grave Raw Tiina Kivelä

    Olipa kerran hiihtoalppinismiretkiviikko (onko tämä muuten oikea sana?) Ranskan Alpeilla. Eli viime tammikuussa tekemäni alppi(paketti)matka Ranskan Alpeille, La Graven enemmän kuin legendaariseen kylään ja hiihto”keskukseen”. 

    Keskukseen lainausmerkeissä, sillä La Grave – La Meije käsittää vain yhden hissin (tai no hissien jonon kylästä ylös jäätikölle), mutta sitäkin mahtavammat vapaalasku- ja hiihtoalppinismimahdollisuudet talvella. (Päivälippu n. 50€).

    Viikon retkeeni mahtui aikaisia herätyksiä (juuri kuten kunnon lomaan kuuluukin), oppaiden briiffejä, erinomaisia hissipuheita, vaativia jyrkkiä luonnontilaisia rinteitä, jäätiköitä ja kuruja, yksi rento skitouring -retki Col Du Lautaretin ja Écrinsin kansallispuiston seutuville, after-ski oluita ja ranskalaisia kolmen ruokalajin (ja juustolautasen!) aterioita  erinomaisella talon viinillä. 

    Niin ja tietysti myös täriseviä jalkoja ja todella jänniä hetkiä. Äärimmäisen itsevarmaa huippulaskijaa minusta ei yhdessä viikossa tämäkään leiri tehnyt, mutta sen verran mukavasti haasteita ja jyrkkiä mäkiä siellä tuli laskettua ja päihitettyä, että voin sanoa kehittyneeni huimasti silti. Ja nyt syksyn kynnyksellä, taas yhden lomattoman kesän viettäneenä, huomaankin taas haaveilevani talvilomasta samoissa maisemissa, päästäkseni kehittymään lisää. (Palkallisen loman sisältävä siisti sisätyö, anyone?)

    Ja jos sinä olet varmasti menossa La Graveen, niin etsi mahdollisuuksien mukaan käsiisi paikallinen opas nimeltä Erin Smart.

    Ei nimittäin ole ihan sama kenen kanssa lasket nämä kurut ja jäätiköt – turvallisesti ja hyvällä mielellä.

    La Grave Tiina KiveläLa Grave Tiina Kivelä
    La Grave Tiina Kivelä
    La Grave Tiina Kivelä
    La Grave Tiina Kivelä

    La Grave Tiina Kivelä
    La Grave Tiina Kivelä

     

    La Grave Tiina Kivelä

     

    La Grave Tiina Kivelä

     


    Missä: La Grave La Meije, 05320 Ranska

    Miten: Autolla tai bussilla La Graveen, yövy Skier’s Lodge, aktiivilomapaketti Lodgelta tai naisena tsekkaa esim. Lead The Climb:n -kurssit. Minä ostin ns. naisten leirini (opastus ja majoitus puolihoidolla) Boundless Bettyn kautta.

     

  • Appenzell
  • Alpstein, taas kerran

    Tiina Kivelä

    Juuri kun menin sanomaan saaneeni tarpeekseni Alpsteinista hetkeksi, päädyin sinne uudelleen. Ja jotta asia olisi vielä enemmän kämmen otsaan, menin sinne kiipeämään Altmanin (2435m) kuitenkaan sitä lopulta kiipeämättä.

    Oli hyvä retki silti ja asiaan liittyy myös oikeastaan aika hyvä opetus. Nimittäin, on niitä päiviä ja retkiä jolloin kannattaa ottaa se muutama ylimääräinen askel, kulkea paljon pidemmälle ja korkeammalle kuin nopeasti ajateltuna haluaisi ja jaksaisi ja ottaa pieniä hallittuja riskejä. Niitä retkiä, jolloin koukataan parempien maisemien ja uimapaikkojen kautta ja vielä sen yhden huipun kautta, vaikka se lisää jo muutenkin ihan riittävän väsyneille jaloille kilometrejä ja tunteja lisää kuljettavaksi, ilman sopivia olut- ja ruokataukoja. On siis niitä retkiä, jolloin ylimääräinen vaiva kannattaa, koska kohentuva kunto, hienot kokemukset (ja kuvat ;), elämänopit ja niin edelleen.

    Ja sitten on myös näitä retkiä, jolloin toki kulkee pitkälle ja nopeasti, niin että illalla janottaa kunnolla ja seuraavana päivänä jalkoihin sattuu. Mutta joilla silti ei kiipeä sille korkeimmalle huipulle matkalla eikä jää ihailemaan mahtavaa maisemaa tai jää lillumaan viileään alppijärveen vielä hieman pidemmäksi aikaa. Niitä retkiä jolloin ei huvita kiivetä vähän liian ilmavan näköistä (makuuni) polkua ylös asti ja jolloin ei myöskään huvita venyttää yhtään pidemmälle muita menoja ja puuhia. Niitä jolloin vain kannattaa sanoa että tämä oli tässä, suuremmat seikkailut joskus toiste, aika lähteä suorinta tietä kotiin/oluelle/nukkumaan.  Koska terveys, muut ihmiset ja tärkeämmät hommat.

    Tämä jaottelu pätee muuten usein muillakin elämänalueilla kuin vuoritouhuissa. Joskus vielä yhdet ja tanssit pöydällä kannattaa, joskus taasen se kotimatka yhden viinilasin jälkeen ennen iltakymmentä on se mestarisuoritus.

    Tiina Kivelä

    Alpstein

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä

    Missä: Alpstein – reitti Schwägalp > Säntis > Lisengrat > Altmasattel > Fählensee > Brülisau (kartta)