• Elämä
  • Ounasvaaralla

    Tiina Kivelä

    Kerrottakoon että olen todistettavasti ansainnut ne ruokani ja drinkkini Rovaniemellä. Tarkemmin sanottuna Ounasvaaralla. Ja vähän muuallakin, mutta siitä lisää myöhemmin.

    Mitä pidempään Sveitsissä viihdyn, sitä hassummalta aina tuntuu palata Rovaniemelle ja todeta miten niin lapissa täällä jo on, vaikka ei olla edes Napapiirin pohjois- paremmalla puolella. Ounasvaaralla on pitkospuita, tupasvillaa, honkia ja pieniä polkuja, jotka kulkevat sinne tänne (ja saavat vielä vuosienkin jälkeen minut eksymään joka ainoa kerta – epäloogisilla opasteilla voi olla asian kanssa tekemistä, mutta kuulemma ne uusitaan piakkoin).

    Mikä parasta, tänne juoksee kaupungista parissakymmenessä minuutissa ja paluumatkalla voi myös mukavasti pulahtaa Kemijokeen, ennen saunaa, ruokaa ja juomaa.

    Hyvänä, tai huonona, päivänä täällä myös tuoksuu selvästi poro ja nuotio.

    Voiko parempaa lähiliikuntapaikkaa oikeastaan ollakaan?

    Tiina Kivelä


    Missä: Ounasvaara, Rovaniemi 66°N, Lappi (opaskartta)

  • Rovaniemi
  • Kesäilta Rovaniemellä

    Tiina Kivelä Hyvä retki

    Saavuin Suomeen maanantaina ja siitä lähtien hämmennys on seurannut mukanani aina Lappiin, jossa aion nyt viettää kaksi viikkoa yöttömistä öistä nauttien. Olen ollut hämmentynyt niin monesta asiasta, jopa niin vakavasti että eilen mietin olinko sittenkään Rovaniemellä vai kenties Kööpenhaminassa.

    Oli lämmin voimakas pyörteilevä tuuli, kadun ylle asetellut sateenvarjot, kirkas auringonpaiste, salsatunti terassilla ja erinomainen tyylikäs ravintola, hipsterit, tyylikkäät kauniit naiset ja miehet, baarin oma signature negroni ja haaleaa ranskalaista roséta. Olisin voinut olla missä tahansa Euroopan kaupungissa – Tukholmassa, Kööpenhaminassa tai Zürichissä – aina iltayhteentoista asti, jolloin aurinko ei edelleenkään osoittanut merkkiäkään laskusta. Köpiksen sijaan olin siis kuitenkin Lapissa, viettämässä erinomaista kesäiltaa.

     Aloitimme illan #mökkiterde’ltä, eli Hostel Café Kodin Mökki -kattoterassilta (juomasuosituksenani melkein lääkekategoriaan laskettava tyrni-ginidrinkki Sainio), josta auringon painuttua korkeampien talojen taakse jatkoimme Ravintola Roka’n yrittäjien vastikään avattuun uuteen ravintolaan Roka Kitchen & Wine Bar’iin.

    Siinä missä Mökki tarjoaa ehdottomasti kaupungin parhaan kattoterassin drinkeillä, satunnaisilla salsatunneilla ja paljulla, tarjosi Roka Kitchen & Wine Bar yhden parhaista, ellei parhaan, ensivaikutelman jättäneen ravintolakokemuksen. Tyylikkäällä sisustuksella (Katsokaa nyt noita lautasia! Ja se tiskin laatoitus!), erinomaisella viinilistalla (hox. älä kysy viinilistaa vaan kysy henkilökuntaa, joka toimii kävelevänä, puhuvana ja asiantuntevana viinilistana), hyvällä ruoalla ja sillä ystävällisellä, asiantuntevalla henkilökunnalla saa selvästi voitettua sydämeni nopeasti.

    Tällä kertaa nälkään riitti erinomainen punajuuri-vuohenjuusto miniburger, mutta tänne on ehdottomasti tultava syömään myös pitkän kaavan kautta ja huhujen mukaan tulossa on mm. mereneläväviikko ja kaiken hyvän lisäksi ravintolan keittiö sulkeutuu ti-to vasta klo. 22:00 ja pe-la klo 23:00 (!) (Huom. ravintola suljettu sunnuntaisin ja maanantaisin).

    Lapinretkeni ruoka-ja juomalistallani ovat näiden lisäksi jäätelöt Cafe Bar 21’sen omasta gelateriasta (tai Arctic Ice-Cream Factoryn jätskit Kodista), pizzaa Pure Pizza’sta, drinkit ja aamupala Arctic Light Hotel’lla, tacoja ja margaritoja Yuca’ssa ja tietysti kotiruoka, isän poimimat sienet ja marjat, savukala (isä olethan muistanut myös käydä kalassa tai ainakin kalatiskilla?) ja muutama saunaolut. Toisin sanoen, Lappi on nykyisin aikamoinen foodietaivas, jos ja kun tietää mitä etsii ja tykkää syödä hyvää ruokaa.

    Tasapainon vuoksi ajattelin kyllä myös kirjoittaa siitä mitä kaikkea Rovaniemellä ja Lapissa kannattaa tehdä ruokahalun ja janon herättämiseksi. Juttua Ounasvaaralta, kansallispuistoista, keskiyön auringosta (kausi Rovaniemellä kestää tänä vuonna kesäkuun kuudennesta heinäkuun seitsemänteen) ja yllätyksistä tulossa siis ihan pian.

    Kuvien alta voit myös linkata kattavan Rovaniemi -oppaani avuksi, jos matka tänne lähiaikoina suuntautuu (kerroinhan jo että retki Rovaniemelle on ehdottomasti kaiken vaivan ja rahan arvoinen!?).

    Siihen asti, hyviä retkiä kaikille.

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä Hyvä retki

     

    Tiina Kivelä Hyvä retki

    Tiina Kivelä


    Missä: Rovaniemi, opas

    Roka Kitchen & Winebar Koskikatu 8

    Mökki, Valtakatu 21

  • Elämä
  • Pystyt parempaan, suomalainen

    Tiina Kivelä

    Harmonia (s): Sopusointu, sopusuhtaisuus, tasapainoinen tila, yhteensopivuus.

    Ulkomailla tunnen usein itseni huonoksi ulkosuomalaiseksi. Toisin kuin niin moni muu, en koe tarvetta hengailla suomalaisessa seurassa vain koska toiset ovat suomalaisia (enhän tee niin suomessakaan, vaikka toki aina ja kaikkialla hengaan mielelläni hyvässä seurassa, oli se suomalaista tai vaikka ruotsalaista). En myöskään kaipaa hirmuisesti suomalaisia ruokia vain koska ne ovat suomalaisia (puhtaita luonnonmarjoja ei Sveitsissä yhtä helposti saa kuin Lapissa, mutta toisaalta paikalliset aprikoosit korvaavat puutteen melko hyvin) enkä edes katso jääkiekkoa tai kannusta suomalaisia lajissa kuin lajissa koska he ovat suomalaisia (mutta kannustan ketä tahansa ja hurraan mahtaville suorituksille noin yleensä).

    Minulla on kuitenkin, kaikesta huolimatta, heikko kohta suomalaisille brändeille ja tuotteille, kuten Lumenelle. Kenties koska ne muistuttavat kodista ja koska toivoisin niiden käyttävän mahdollisimman kestävästi näitä resursseja ja taikoja joista omakin kauneuteni ponnistaa, ja joita joudun aika-ajoin kaivamaan purkeista seikkaillessani kaukana kotoa.

    Tiina Kivelä

    Olen hurjan kiitollinen ja ylpeäkin monesta suomalaisesta jutusta, joista olen saanut nauttia koska satuin syntymään maahan ja joihin törmään jopa maailmalla. Puhdas luonto, pohjavesivarannot, ilmainen koulutus, sosiaaliturva ja valoisat kesäyöt. Iittalan lasiesineet, Fiskarsin sakset, Abloyn lukot, Koneen hissit ja tuplaikkunat. Ja niin edelleen. Olen myös iloinen kun Suomi ja suomalaiset menestyvät – luonto, ihmiset, yritykset, tuotteet ja ratkaisut – kun ne saavat ansaitsemansa arvostuksen ja palkkion kovasta työstään. Olen iloinen, kun kaikki hienot mahdollisuudet ja potentiaali mitä tämä maa tarjoaa käytetään parhaimmalla mahdollisella tavalla, ja kun kaikki kehittyvät hyvään suuntaan.

    Tämän iloisuuden rinnalla onkin harmi aina välillä todeta miten usealla on vielä paljon kirittävää edelläkävijöihin. Harmillisen paljon se harmittaa kun ohitse menevät huonommista lähtökohdista, rajoitetummilla resursseilla ponnistavat. Ei siksi että minua niinkään harmittaisi hävitä ja nähdä muiden menestyvän. Mutta minua harmittaa koska nämä tapaukset osoittavat kuinka tehottomasti Suomessa tietyissä tapauksissa kulutetaan resursseja. Minua harmittaa kuinka mahdollisuuksia hukataan ja resursseja tuhlataan, sen sijaan että muutettaisiin toimintaa ja kehityttäisiin parhaalla mahdollisella, kestävällä tavalla.

    Minulla onkin haaste suomalaisille brändeille: kiinnittääkää huomio kokonaisuuteen ja toimikaa kestävästi kaikilla alueilla, varsinkin jos ja kun luonnonmukaisuus ja suomalaiset kestävät arvot ovat teille niin tärkeitä kuin juhlapuheissa ja lehdistötiedotteissa annatte ymmärtää.

    Kaikilla jutuilla, niillä pienilläkin, on nimittäin väliä. Eikä vain siinä mitä mieltä minä olen, vaan siinä mitä mieltä kuka tahansa kuluttaja ja meitä maailmalla katseleva meistä teistä ajattelee. Tekeepä se hyvää liikentoiminnallekin. Esimerkiksi kaikkien muovihaasteiden ja -videoiden ansiosta en nimittäin usko olevani ainoa jonka huomio nyt kiinnittyy entistä useammin turhaan muoviin ja kestäviin (ja ei-kestäviin) pakkauksiin ja joka jättää ne ei-kestävät ratkaisut hyllyille ja varastoihin pölyttymään.

    Eilen repiessäni tätä kuvissa näkyvää Lumenen tuotepakettia auki, ensin tuo turha muovi ja löydettyäni laatikosta vielä vanhan kunnon valepohjan, tulin jotenkin hirveän surulliseksi. Ensin itselleni, sillä olin mennyt ostamaan tämän, ilmastonvaihdoksen ja lentokoneen kuivattaman ihoni tarpeisiin ja muiden vaihtoehtojen loistaessa poissaolollaan (tiedän, olen paraskin puhumaan lentelylläni ja sortuessania kaikesta huolimatta ostamaan tuotteen, mutta silti).

    Toiseksi ajatellessani miten paljon tässä taas hukattiin mahdollisuus, tuhlattiin resursseja, lisättin turhan muovijätteen määrää ja oltiin epätasapainossa luonnonmukaisen, harmonisen brändin kanssa. Tässä kun on periaatteessa hieno suomalainen brändi, jolla varsinkin tällä linjalla on vahva luonnonmukaisuus kärkenä  ja jonka arvoihin kuuluu mm. aitous. Tai näin siis viestinnän ja kampanjoiden mukaan – pakkauksesta näitä ei kyllä huomaa.

    En ole muiden (kosmetiikka) brändien kohdalla törmännyt samaan aikoihin, varsinkaan ns. vihreämpien ja vähän kalliimpien merkkien valikoimissa (joista viimeiseen lasken Lumenen) ja ihmettelenkin mistä tämä vanhanaikaisuus? Vertailun vuoksi, vastikään tilaamani juoksukengät tulivat kotiovelleni muovittomassa pakkauksessa, Ikea ilmoitti luopuvansa kertakäyttömuoveista vuoteen 2020 mennessä ja L’Orealin uuden Seeds Phytonutrient ekolinjan paukkaukset on suunniteltu ”to have as little impact on the earth as possible”. Lumenekin on jo aloittanut yhteistyön kestävämpiä pakkauksia luovan tahon kanssa, mutta kun yhteistyö on julkistettu jo vuoden 2017 lokakuussa ja ostin tämän kyseisen pakkauksen pakkauksen kesäkussa 2018 mietin kuinka pitkään konkreettisia edistysaskeleita joudumme vielä odottamaan. Tullaanko Suomessa todella näin perässä ja halutaanko täällä oikeasti tehdä asioita näin hitaasti?

    Harmonia tarkoittaa sopusointua. Kun sarja on 99% luonnonmukainen ja tärkeä brändiarvo  aitous, on kai ihan luonnollista odottaa ja toivoa tämän pätevän kaikkeen itse tuotteesta mainontaan ja pakkauksiin asti.

    Virheestäni viisastuneena ostan jatkossa Suomessa kosmetiikkani kestävämpiä brändejä kestävämmissä pakkauksissa myyvistä verkkokaupoista, esim. täältä*, samalla kannustaen kaikkia ymmärtämään mikä on se juttu nykyisin ja miten olisi parempi toimia nopeasti ja ketterästi.

    Ihan vain jotta useampi saisi nauttia esimerkiksi näistä pohjoisista ihmeitä tekevistä voimista, jotka minä onneksi sain äidinmaidossa. Mutta joita siis joudun aika ajoin kaivamaan purkista minäkin, varsinkin maailmalla ja vuorilla seikkaillessani.

    Tiina Kivelä