• Elämä
  • Parempaa maastopyörämatkailua ja -ajamista

    Joillekin se oli avanto tai siis talvituinti. Toisille juureen leivotut hapanleivät ja omin käsin väkerretyt islantilaiset neuleet. Pandemiavuotena löydetty ja säännölliseen toimintaan juurrutettu uusi harrastus. 

    Minulle, kuten globaalisti jopa sadoille tuhansille ellei miljoonille, se oli pyöräily. Ei kuitenkaan mitenkään hirveän uusi löytö, vaan ennemminkin sellainen vanhan rakkauden paljon selvempi ymmärtäminen ja sen parissa puuhailu säännöllisesti. 

    Jotenkin nyt myös vaikuttaa siltä, että pyöräily on oikeastaan minulle suurempi intohimo kuin matkailu. Matkailusta minulla löytyy maisterintutkinto ja sen parissa olen työskennellyt jo tavalla ja toisella yli vuosikymmenen. Mutta oikeastaan taidan matkaillakin enimmäkseen pyöräilyn ja muiden aktiviteettien vuoksi ja opiskellessakin keskityin mieluusti enemmän siihen luontoon nojaaviin aktiviteettihin perustuvaan matkailuun. Ja pandemiavuonna kehitin ennemmänkin pyöränkäsittely- ja huoltotaitojani kuin matkailun asiantuntemustani. 

    Itse matkailun sijaan enemmän kiinnostaa pyöräily kohteessa ja kotipihalla.

    Parempaa maastopyörämatkailua Sveitsissä ja Lapissa

    Pandemian aikanakin olen haaveillut enemmänkin pyöräreiteiteistä kuin lentomatkoista. Pidempien matkojen sijaan olenkin ostellut verkkokaupoista reppuja, suojavarusteita ja riittävän pitkiä(!) shortseja mukavaan ja jännään pyöräilyyn Sveitsin teillä ja poluilla. (Ja sitten myös todennut kuinka silloin kun pyöräilyrepun kypäräpidike ei pitele päässä tiukasti istuvaa kypärää, sopii siihen hyvin afterbikenachot; kuva 3.) 

    Luin myös vastikään tämän Visit Finlandin benchmark -tutkimusraportin mielenkiinnolla. Koska yhdistelmä maastopyöräily, Lappi ja Sveitsi nyt vain on kuin minulle tehty. Ja koska näen itsekin kaiken sen potentiaalin mikä Lapilla on (maasto)pyöräilymatkailulle ja toivon että se kehittyisi pikaisesti ja vastuullisesti hyvään suuntaan.

    Haaveilen jo nyt matkasta Sveitsin huippuihin maastopyöräkohteisiin mutta enemmänkin Kiilopäälle, Ylläkselle ja Enontekiölle pyöräni kanssa, vielä tänä tai viimeistään vuoden 2022 kesänä. Minua myöskin kiinnostaa samat matkat muutaman vuoden päästä kun palvelu- ja tuotetarjonta on (toivottavasti) vielä nykyistäkin parempaa ja pandemia poissa kuvioista. 

    Lukiessani tuota raporttia mietin heti, miten jo nyt voisi pistää kasaan kriteerit omalle Sustainable MTB Travel Finland -merkille (idean saa varastaa mutta kiitos, kerrothan alkuperäisen lähteen). Haluaisin myös rakentaa hyviä houkuttelevia matkapaketteja jo olemassa olevien ja tulevien parempien palveluiden varaan. 

    Ja yksi mihin haluankin ja voin heti puuttua on (maasto)pyöräilyn ja julkisen liikenteen yhdistäminen Suomessa tai lähinnä esimerkillisen toiminnan esittely, omana benchmarking -esimerkkikohteenani Sveitsi. 

    Liikun Sveitsissä viikoittain julkisilla kulkuvälineillä, enimmäkseen junalla, töihin ja vapaa-ajalla seikkailemaan vähän kauemmaksi kodista. Jos en nyt ihan joka viikko, niin ainakin pari kertaa kuussa kuljetan myös junassa mukanani pyörää (ja talvella suksia). Ja useimmiten rakastan näitä matkoja täysillä – osaltaan Sveitsin maisemien ja toisaalta vahvasti näiden palveluiden hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. 

    Pyörän kanssa matkani on useimmiten joko pidempi muutaman tunnin matka kodin ja retkikohteen välillä. Tai sitten nappaan pyörän junaan muutamaksi pysäkinväliksi. Pidemmät reissuni suunnittelen usein reippaasti etukäteen ja jälkimmäiset lyhyet reissut tapahtuvat usein hyvin spontaanisti päätöksen tapahtuessa samana päivänä kuin matkakin. Molemmissa on myös omat etunsa ja vaikeutensa.

    Esimerkiksi jälkimmäisestä, pari viikkoa sitten kiiruhdimme sveitsiläisen kanssa enduropyörinemme junaan niin viimeisillä sekunneilla, että kiireessä sveitsiläinen sai pienen palovamman jalkaansa jarrupalastani ja minä ostin liput meille ja pyörillemme SBB:n eli Sveitsin rautateiden sovelluksen kautta jo junassa seisoessamme. (Kuva 2.)

    Samalla kun näpyttelin lippuja ostoskoriin, taiteilin suojamaskia paremmin kasvoilleni toisella kädelläni ja tuin pyörää yhdellä jalallani. Tämä kaikki onnellisena siitä että matkalipun osto itselle ja pyörälle kävi niin kätevästi sovelluksen kautta, ja hieman itseä soimaten siitä ettei maskia tullut laitetuksi kasvoille jo kotona. Mutta siis, tämä on siis ihan kätevä ratkaisu niihin tilanteisiin kun ei jaksa polkea ihan niin pitkään ja ihan niin paljon ylämäkeä kuin parhaat polut muuten vaatisivat, ja kun seikkailu ei vaadi kuin yhden päivän.  Meillä kohteena oli tällä kertaa mukavat polut mäen päältä suoraan järvelle ja sieltä takaisin ylös rinteessä sijaitsevaan kotiin. Nappaamalla junan pariksi pysäkinväliksi, säästimme parisensataa nousumetriä reilun viiden frangin maksulla/matkustaja ja pyöränsä. 

    Pidemmillä pyörämatkoilla matka menee usein niin, että selvitän etukäteen junayhteyden mahdollisimman vähäisillä vaihdoilla paikasta a paikkaan b. (Jos vaihtoja on todella useita, harkitsen pyörän lähettämistä SBB:n rahdilla hintaan CHF 20.) Tietysti samalla selvitän missä ja miten pyörä määränpäässä säilyy ja tarvittaessa peseytyy ja huoltoonkin pääsee matkan aikana. Sitten ostan liput junaan/juniin itselleni ja pyörälleni, sekä tarvittaessa varaan pyörälle paikat.

    Ensimmäisellä kerrallani varatulla pyöräpaikalla en kuitenkaan vielä osannut katsoa pyörän lipusta sitä pientä pränttiä, joka kertoi että pyörälle oli tarkalleen oma paikkansa tietyssä vaunussa. Näin jäin pyörineni junan kyydistä, kun yritin lastata pyörääni toisessa, minulle väärässä, päässä junaa sijaitsevaan pyöräpaikalliseen vaunuun. Mutta tätä virhettä en ajatellut toistaa useammin ja neuvoisin sinuakin tarkastamaan tämän jos pyöräsi matkustaa varatulla pyöräpaikalla Sveitsissä. 

    Sveitsistä kannattaa ottaa mallia koska

    Pyöräily on noussut maailmanlaajuisesti ennennäkemättömään suosioon ns. koronavuonna. Nyt pyöräilemään lähtevät entistäkin useammin aloittelijat, työmatkapyöräilijät ja puoliammattilaiset, sekä minunkaltaiseni intohimoiset jokapaikan paitsi kilpailujen pyöräilijät. Tästä suosiosta syntyy sekä liiketoimintaa että haasteita kaikille pyöräilyn kanssa mitenkään tekemissä oleville tahoille reittien rakentajista ja ylläpitäjistä julkiseen liikenteeseen.

    Sveitsissä SBB etunenässä julkinen liikenne (ÖV) on tälle vuodelle ottanut askeleen eteenpäin sekä jokapäiväisten pyöräilijöiden että pyörämatkailijoiden aina vain kasvavan määrän paremmin hallitakseen ja heille parempia palveluita tarjotakseen. Perusasiat ovat kuitenkin pysyneet jo vuosia samana ja tässä niistä hieman tarkemmin.

    Pidemmille matkoille pyörän kanssa Sveitsin julkisessa liikenteessä ja varsinkin junissa paras vaihtoehto on yhden päivän tai kokonaisen vuoden pyöräpassi. Tällä lipulla pyörä kulkee pyöriä kuljettavussa junissa aina kun niissä pyöräpaikkoja on, koko vuoden niin usein kuin haluat hintaan CHF 240  ja päivän hintaan CHF 14. Mikä kätevintä, nämä pyörille sopivat yhteydet voi kätevästi valikoida filtteriksi SBB:n nettisivujen aikatauluhaussa (advanced search – ”carriage with with bicycles” / erweiterte suche- ”with velomitnahme”) josta eteenpäin klikkailemalla pääsee myös ostamaan passin tai lipun ja tarvittaessa varaamaan paikan pyörälle halutusta yhteydestä.

    Ja tämä varauspakko koskee siis aikavälillä 21. maaliskuuta – 31. lokakuuta IC junia, joiden yhteydessä aikatauluhaussa näkyy ”Veloreservierung”:

    • Päivittäin yhteys IC2/21 Gotthard-tunnelin läpi (Basel/Zürich–Tessin).
    • Päivittäin yhteys IC5/51 Juran eteläreunalla (Basel–Biel/Bienne, St. Gallen/Zürich–Biel/Bienne–Lausanne/Genève).
    • Kaikki IC junat perjantaista sunnuntaihin ja lisäksi pääsiaismaanantaina, helatorsitaina, helluntaimaanantaina ja 1. elokuuta. 

    Lisäksi pyörälle on varattava paikka aina EuroCity (EC) Intercoty-Express (ICE) ja Railjet (RJX) juniin. Tästä ja muista SBB:n vinkeistä pyörämatkailuun löydät lisää täällä ja tästä luet taasen juttuni sveitsin junien matkalipuista ihmisille. 

    Lyhyemmille matkoille pyörän kanssa, kuten minun arkinen pari pysäkinväliä kotinurkilla, pyörälle voi ostaa lipuksi välin halbtax -lipun. Ja tietysti sinulla pitää myös tässä tapauksessa olla lippu itsellesikin. Nyrkkisääntö tässä kaikessa on myös se aika päivänselvä asia, että aina kun halbtax -hinta alittaa Sveitsin valtakunnallisen pyöräpassin vuorokausihinnan CHF14,  kannattaa pyörän lipuksi valita halbtax. Ja kun väli halbtaxilla kustantaisi enemmän kuin se päiväpassi, kannattaa pyörälle ostaa päiväpassi. 

    Kesällä Sveitsissä on myös aina välillä mukava ottaa pyörä mukaan järvillä liikkuviin lauttoihin ja laivoihin, joista löytyy rajoitetusti tilaa pyörille. Näille liput ja varaukset tehdään kulloisellakin järvellä operoivalle laivayhtiölle.

    Huom. Sveitsissä mikä tahansa pyörä kulkee asianmukaisesti eturengas irrotettuna ja koko pyörä laukkuun pakattuna ilmaiseksi käsimatkatavarana. Ilmaiseksi junissa kulkevat myös taittopyörät ja alle 6 vuotiaiden lasten pyörät sekä tietynlaiset pyöriin kiinnitettävät ostosrattaat ja pyörävaunut jos ja kun niitä käytettään lastenrattaina. SBB tarjoaa myös pyörille joissakin tapauksissa hyvin kätevää pyörän kuljetusta CHF20 hintaan. Tässä pyörän voi viedä ns. sellaisenaan juna-asemalle ennen iltaseitsemää ja hakea sen toiselta asemalta aamyhdeksän jälkeen seuraavana aamuna. 

    Kukaan ei ole täydellinen (vielä)

    Pyöräilyn suosion lisääntyessä ja varsinkin pyörämatkailijoiden lastatessa yhä useampia pyöriä juniin on Sveitsin SBB lisännyt vuodelle 2021 pyöräpaikkojen varausmahdollisuuksia ja paikkoja suosituimmille väleille. Silti Sveitsissäkin on vielä paljon kehitettävää pyörämatkailun palveluissa julkisen liikenteen puolella.

    Itse en esimerkiksi vieläkään jaksa/osaa nostaa pyörääni roikkumaan tiettyjen Sveitsin junatyyppien pyöräkoukkuihin eikä niistä joihinkin maastopyöräni rengas edes mahdu. Lisäksi postiautojen kapasiteetti on edelleen hyvin rajoitettu kuljettamaan pyöriä ja näin moni syrjäisempi hyvä pyöräreitti on Sveitsissä usein vain omalla autolla tavoittettavissa tai ei ollenkaan. Hyvällä onnella pyörä mahtuu välin postiautoyhteyteen, mutta jos klikkaat itsesi tälle sivulle huomaat nopeasti miten vaivalloista on selvittää mihin yhteyteen pyörä mahtuu, eikä paikan varaus ole ollenkaan yhtä helppoa kuin SBB:n puolella junissa. 

    Tehtävää paremman (maasto) pyörämatkailun eteen on siis Sveitsissäkin, mutta täällä on myös tehty ja kehitetty jo useita juttuja joista voisi ottaa mallia Suomen tekemiseen. Silti ehkä toivon hieman että Suomi olisi muutaman vuoden päästä jo jopa Sveitsiä parempi siinä miten pyörät kulkevat julkisessa liikenteessä ja miten hyvin saavutettavia Suomen parhaimmat maastopyöräkohteet olisivat julkisin, ympäristöystävällisin kulkuvälinein. 

    Ennen sitä, ajattelin yrittää oppia ajamaan/uskaltamaan tällä enduropyörälläni niin kovaa vauhtia että tuo hyvin päheä etujousitus pääisi oikeasti näyttämään sen mihin siitä on. Tällaisenaankin pyörä on aivan ihana ja nimenomaan hauska ajettava, mutta voi että miten sveitsiläisen sanoin se on vieläkin hauskempi kunhan opin vähän paremmin ja nopeammin ajamaan. 

    biking tiina kivela mtb

    enduro bike tiina kivela

     

  • Elämä
  • Työt Suomessa koti Sveitsissä – ANobAG

    Matterhorn

    Taloudellisesti tämä ei ollut mikään paras ratkaisu, vaikkakin siinä hetkessä melkolailla täydellinen.

    Työskentelin viime vuonna hetken suomalaiselle työnantajalle Sveitsissä asuen (ja kotitoimistolla naputellen ja videoneuvotellen). Olin ns. ANobAG eli ”Arbeitnehmende ohne beitragspflichtigen Arbeitgeber”; sain palkkani  Suomesta ja maksoin sitten pakolliset sairaus-, tapaturma-, työttömyys- ja eläkevakuutukseni Sveitsiin.

    Myös ansiotuloveroni maksoin Sveitsiin, mutta tämän voi myös tehdä maksaen veronsa Suomeen. Ja joissain tapauksissa täytyykin; minulla syy tällaiseen ratkaisuun oli Suomen ja Sveitsin verosopimukset ja Sveitsiin jo ns. juurrutettu koti ja verojenmaksuhistoria.

    Tämä ratkaisu teki minusta tavallaan yrittäjän kaltaisen, joka kuitenkin yrittäjän laskutuksen sijaan oli suoraan yrityksen palkkalistoilla. Ja koska tämä järjestely voi tulla useammallekin pohdittavaksi, vaikkapa tapauksessa jossa perheenjäsen tekee töitä ja asuu Sveitsissä mutta itsellä ns. etätyöt onnistuisi paremmin Suomeen, ajattelin jakaa oppini järjestelystä tässä. 

    Sveitsiläinen elämänlaatu suomalaisella yrityskulttuurilla

    Vaikka pidemmän päälle yhdistelmä suomalainen palkkataso ja Sveitsin elinkustannukset eivät kovinkaan hyvin yhteen sovi – taloudellisesti järkevämpi ratkaisu olisi oikeastaan tehdä töitä Sveitsiläiselle firmalle sveitsiläisellä palkkatasolla, asuen Suomessa (ja vielä niin että opinnot, lasten koulut ja oma sairaanhoito tarvittaessa hoituisi myös Suomessa) –  oli järjestely omalla kohdallani mitä parhain parin kuukauden ajan pandemian keskellä.

    Sain tehdä kivoja mutta vaativia töitä – pandemian aikana turvallisesti kotona – ja maksaa veroni ja sairasvakuutukseni Sveitsiin, jossa veroilla ja vakuutusmaksuilla rahoitettuja palveluita käytän, ja jossa nyt olen viime vuosina jo muutenkin vakuutusmaksuja maksellut suoraan täkäläisille tahoille.

    Samalla sain nauttia rakkaasta sveitsiläisestä elämänlaadusta ja täkäläisen perheeni seurasta lähes joka päivä, ja avittaa suomalaista yritystä eteenpäin maailmanvalloituksessaan. 

    Huom. Tätä ratkaisua voi myös toki käyttää muidenkin maiden kuin Suomen työnantajille työskennellessä, käytän tässä nyt esimerkkinä Suomea koska siitä itselläni omakohtaista kokemusta. 

     

    ANobAG eli työntekijä ilman maksuvelvollista työnantajaa

    ANobAG on siis lyhenne termistä Arbeitnehmende ohne beitragspflichtigen Arbeitgeber; vapaasti suomennettuna työntekijä ilman maksuvelvollista työnantajaa.

    Maksuilla tarkoitetaan tässä tapauksessa työantajan työntekijästä maksavia Sveitsin lakisääteisiä tapaturma, eläke-, invalidisaatio-, sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuja (AHV/IV, EO, ALV). Lapsellisilla myös lapsilisä ja esimerkiksi vanhempainpäivärahat maksetaan järjestelyssä näiden vakuutusten kautta.

    Nämä vakuutukset ja näiden maksut ovat pakollisia kaikille työtä tekeville Sveitsin kansalaisille, sekä maan asumis/työluvan haltijoille 17 -ikävuodesta työeläkeikään (naisilla 64 vuotta ja miehillä 65 vuotta), muutamin poikkeuksin. 

    Näiden määrä lasketaan palkasta tietyin prosenttiosuuksin ja mm. Schwyzin kantonin viranomaiset tarjoavat sivuillaan seuraavan viitteellisen taulukon maksujen määrästä:

    Contributions to AHV / IV / EO   10.6%
    ALV 1 contributions (up to CHF 148,200)     2.2%
    ALV2 contributions (from CHF 148,201)     1.0%
    Contributions to family allowances     1.3%
    Administrative fee     4.0%

    Poiketen yleisemmästä järjestelmästä, jossa työnantaja hoitaa näiden vakuutuksen hankinnan ja vakuutusmaksujen maksamisen työntekijän osalta, ANobAG -järjestelyssä työntekijä ottaa siis omalle vastuulleen näiden maksujen ja vakuutuksen hankkimisen ja maksamisen. 

     

    Vaadittavat vakuutukset ja lomakkeet ANobAG -järjestelyssä

    ANobAG tekee siis työntekijästä tavallaan yrittäjän, joka kuitenkin laskutuksen sijaan saa suomalaiselta työnantajalta palkan kuin muutkin yrityksen työntekijät, ottaen samalla omalle vastuulleen sairas-, tapaturma-, työttömyys- ja työeläkevakuutukset ja niiden maksamisen.

    ANobAG:ina työskennellessä ja toimiessa AHV ja IV maksut hoituvat kantonin Ausgleichskassen kautta lomakkeilla ja heidän laskunsa maksamalla ja tämän päälle sinun on ANobAGina hankittava itsellesi tapaturmavakuutus (hoituu usein kätevimmin oman perussairasvakuutuksen toimittajan kautta) sekä järjestettävä eläkevakuutus itse valitsemasi toimijan kautta.

    Työeläkevakuutuksen voi Sveitsissä hankkia useimmista pankeista ja vakuutusyhtiöistä, joko pelkästään 2 pilarin muodossa tai sitten 2 ja 3 pilarin. En nyt tässä avaa niitä tarkemmin vaan suosittelen konsultoimaan oikeita alan ammattilaisia ja yrityksiä näiden järjestelyssä parhaalla tavalla, mutta mainitsen vielä että ANobAG:na on mahdollista myös järjestellä eläkevakuutus suomalaisen työnantajan kautta, tai muun kuin sveitsiläisen eläkevakuuttajan kautta.

    Kunhan muistaa että Sveitsin asuinkantonisi Ausgleichskassen vastuulla on näiden kaikkien vakuutusten voimassaolon tarkistukset ja varmistukset ja kuvioon tulevat mukaan myös Sveitsin yleiset lait eläkkeistä ja eläkevakuutuksista sekä niiden maksusta ajallaan.

    Tärkeintä ei ole tarkalleen mikä vakuutus on kyseessä, vaan se että kaikki nämä vaadittavat vakuutukset sinulta löytyvät ja niiden määrä on riittävä turvaamaan tulevaisuudessa jos ja kun näiden varaan täytyy siirtyä ansiotyön sijaan.

    Suomen viranomaisille ANobAG:n täytyy myös muistaa toimittaa A1(E101)-todistus, joka kertoo että työntekijä kuuluu asuinvaltionsa sosiaaliturvan piiriin eikä työskentelyvaltiossa eli tässä tapauksessa Suomessa peritä siis vakuutusmaksuja. Suomessa A1-todistuksen myöntää Eläketurvakeskus. 

    Järjesteltävää tulee tässä ratkaisussa työntekijälle hieman enemmän kuin näiden asioiden hoituessa työantajan puolelta, mutta toisaalta ANobAG:lla on suurempi vapaus valita sairas-, tapaturma ja työeläkevakuutuksensa useiden tarjoajien väliltä.

    Huom. En nyt tässä jutussa käsittele tarkemmin myöskään Sveitsin työttömyysvakuutusjärjestelmää, mutta mainittakoon että Sveitsissä ei tarvitse/voi Suomen tapaan valita eri kassojen väliltä, vaan työttömyysvakuutusmaksut ovat kaikille pakollisia ja kaikki työntekijät ovat Sveitsissä automaattisesti yleisen työttömyyskassan jäseniä ja näin oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, kunhan tietyt yleiset ehdot ja vaatimukset täyttyvät. Toivottavasti kuitenkaan et joudu näitä koskaan tarkemmin selvittämään.

     

    ANobAG ilmoitus 

    ANobAG:ksi ilmoittaudutaan Sveitsissä oman kantonin AHV/IHV toimistoon eli Ausgleichskasse:n. Sveitsin federalistisesta järjestelmästä johtuen täältä ei löydy siis koko maan kattavaa Kelaa, vaan sosiaali- ja työttömyysturva-asiat, muiden muassa, hoidetaan alueittaan kantoneiden omissa Ausgleichskasseissa.

    Miten helposti asiat yksityiskohtaisemmin hoituvat vaihtelee hieman kantoneittain, mutta nopealla vilkaisulla usemmastakin kantonista löytyy jonkinlaiset nettisivut ihan riittävän selkeine ohjeineen mitä tällainen järjestely vaatii, ja minne vaadittavat lomakkeet ja todisteet pitää toimittaa.

    Käytän tässä jutussa esimerkkinä Schwyzin kantonia, jonka Ausglichskassen sivuilta löytyy oma osionsa ANobAG – tapauksille. Linkki tässä.

    ANobAG -järjestely vaatii suomalaiselta/EU kansalaisilta alkuvaiheessa täyttämään kaksi dokumenttia Sveitsissä Ausgleichskasselle (”Anmeldung für Arbeitnehmer ohne beitragspflichtigen Arbeitgeber” ja
    ”Vereinbarung zwischen Arbeitgeber und Arbeitnehmer gemäss Art. 21 Abs. 2 VO 987/09”) ja lisäksi vakuutusasiakirjat ja -kuvaukset tapaturmavakuutuksen  ja työeläkevakuutuksen järjestäjiltä, osoittamaan voimassa olevat vakuutukset. 

    Lisäksi Sveitsissä asuessasi sinulta täytyy löytyä pakollinen sairasvakuutus (ei-työhönsidottu) ja verotus täytyy myöskin selvittää niin että maksatko ansiotulon verot Suomeen vai Sveitsiin (minä maksoin Sveitsiin maiden välisen verosopimuksen ja muiden henkilökohtaisten syiden vuoksi, mutta useimmiten ansiotyö verotetaan työnantajan kotimaassa, joten harkitessasi ANobAG:ia selvitä verottajan kanssa juuri sinua koskeva käytäntö).

    Ps. Se mille tilille työnantaja palkan maksaa on sovittavissa työnantajan kanssa yhteisymmärryksessä. Omalla kohdallani paras ratkaisu oli palkanmaksu edelleen Suomessa hallitsemalleni tilille, mutta useimmiten näistä maksuista Sveitsin päässä johtuen hyvä ratkaisu on myös pyytää palkanmaksu suoraan Sveitsiläiselle tilille, jos se vain työnantajalle sopii. 

    Lopulta kun kaikki vakuutukset on hankittu, lomakkeet täytetty ja oikeaan osoitteeseen lähetetty ja perille saapuneiksi ilmoitettu, alat vain työskentelemään ja jatkamaan elämääsi Sveitsissä.

     

  • Elämä
  • Marraskuun tuulet

    Välikaudesta tulikin lopulta tehokausi. Onnistuin puhumaan itselleni osa-aikaisia töitä (sivutuotteena kova paine saksan oppimiseen) ja laskemaan että rahat riittävät tänä talvena elämiseen pelkällä osa-aikaisella palkalla. Elämänlaatu, taas suuren askeleen verran parempi.

    Perustin myös uuden blogin/median/miksi tätä kutsuisi. Osoitteesta hyvaretki.com löydät siis jatkossa kaikki pidemmät suomenkieliset tarinani ja vinkit. Lisäksi yritän näinä päivinä saada oman yritykseni sivut ja palvelukuvaukset uuteen uskoon (katsahda sivupalkkiin, jos kiinnostaa).

    Ja tietysti olen myös ehtinyt juomaan ensimmäiset glühwein -mukit marraskuun myrskytuulten (Engelbergissä 117km/h) ulistessa ulkona. Ja sitä ennen vaellella vihellellen näinä aurinkoisina päivinä, vuorten loistaessa puhtaan valkoisina uuden lumen peitossa.

    Engelberg November 2019

    Engelberg Schwand 2019

    Engelberg Saint

    Enkä todellakaan vieläkään kadu päätöstäni opetella ennemmin vielä yksi vieras kieli kuin selviytyä taas yhdestä pohjolan pimeästi marraskuusta. Koska kuten tämän kuun saavutukset osoittavat, tarvitsen tämän valon ollakseni tehokas ja pysyäkeni riittävän motivoituneena.

    Ei ehkä kaikille se sopivin, mutta minulle juuri oikea valinta.


    Missä: Engelberg, 6390 Sveitsi