• Elämä
  • Parempaa maastopyörämatkailua ja -ajamista

    Joillekin se oli avanto tai siis talvituinti. Toisille juureen leivotut hapanleivät ja omin käsin väkerretyt islantilaiset neuleet. Pandemiavuotena löydetty ja säännölliseen toimintaan juurrutettu uusi harrastus. 

    Minulle, kuten globaalisti jopa sadoille tuhansille ellei miljoonille, se oli pyöräily. Ei kuitenkaan mitenkään hirveän uusi löytö, vaan ennemminkin sellainen vanhan rakkauden paljon selvempi ymmärtäminen ja sen parissa puuhailu säännöllisesti. 

    Jotenkin nyt myös vaikuttaa siltä, että pyöräily on oikeastaan minulle suurempi intohimo kuin matkailu. Matkailusta minulla löytyy maisterintutkinto ja sen parissa olen työskennellyt jo tavalla ja toisella yli vuosikymmenen. Mutta oikeastaan taidan matkaillakin enimmäkseen pyöräilyn ja muiden aktiviteettien vuoksi ja opiskellessakin keskityin mieluusti enemmän siihen luontoon nojaaviin aktiviteettihin perustuvaan matkailuun. Ja pandemiavuonna kehitin ennemmänkin pyöränkäsittely- ja huoltotaitojani kuin matkailun asiantuntemustani. 

    Itse matkailun sijaan enemmän kiinnostaa pyöräily kohteessa ja kotipihalla.

    Parempaa maastopyörämatkailua Sveitsissä ja Lapissa

    Pandemian aikanakin olen haaveillut enemmänkin pyöräreiteiteistä kuin lentomatkoista. Pidempien matkojen sijaan olenkin ostellut verkkokaupoista reppuja, suojavarusteita ja riittävän pitkiä(!) shortseja mukavaan ja jännään pyöräilyyn Sveitsin teillä ja poluilla. (Ja sitten myös todennut kuinka silloin kun pyöräilyrepun kypäräpidike ei pitele päässä tiukasti istuvaa kypärää, sopii siihen hyvin afterbikenachot; kuva 3.) 

    Luin myös vastikään tämän Visit Finlandin benchmark -tutkimusraportin mielenkiinnolla. Koska yhdistelmä maastopyöräily, Lappi ja Sveitsi nyt vain on kuin minulle tehty. Ja koska näen itsekin kaiken sen potentiaalin mikä Lapilla on (maasto)pyöräilymatkailulle ja toivon että se kehittyisi pikaisesti ja vastuullisesti hyvään suuntaan.

    Haaveilen jo nyt matkasta Sveitsin huippuihin maastopyöräkohteisiin mutta enemmänkin Kiilopäälle, Ylläkselle ja Enontekiölle pyöräni kanssa, vielä tänä tai viimeistään vuoden 2022 kesänä. Minua myöskin kiinnostaa samat matkat muutaman vuoden päästä kun palvelu- ja tuotetarjonta on (toivottavasti) vielä nykyistäkin parempaa ja pandemia poissa kuvioista. 

    Lukiessani tuota raporttia mietin heti, miten jo nyt voisi pistää kasaan kriteerit omalle Sustainable MTB Travel Finland -merkille (idean saa varastaa mutta kiitos, kerrothan alkuperäisen lähteen). Haluaisin myös rakentaa hyviä houkuttelevia matkapaketteja jo olemassa olevien ja tulevien parempien palveluiden varaan. 

    Ja yksi mihin haluankin ja voin heti puuttua on (maasto)pyöräilyn ja julkisen liikenteen yhdistäminen Suomessa tai lähinnä esimerkillisen toiminnan esittely, omana benchmarking -esimerkkikohteenani Sveitsi. 

    Liikun Sveitsissä viikoittain julkisilla kulkuvälineillä, enimmäkseen junalla, töihin ja vapaa-ajalla seikkailemaan vähän kauemmaksi kodista. Jos en nyt ihan joka viikko, niin ainakin pari kertaa kuussa kuljetan myös junassa mukanani pyörää (ja talvella suksia). Ja useimmiten rakastan näitä matkoja täysillä – osaltaan Sveitsin maisemien ja toisaalta vahvasti näiden palveluiden hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. 

    Pyörän kanssa matkani on useimmiten joko pidempi muutaman tunnin matka kodin ja retkikohteen välillä. Tai sitten nappaan pyörän junaan muutamaksi pysäkinväliksi. Pidemmät reissuni suunnittelen usein reippaasti etukäteen ja jälkimmäiset lyhyet reissut tapahtuvat usein hyvin spontaanisti päätöksen tapahtuessa samana päivänä kuin matkakin. Molemmissa on myös omat etunsa ja vaikeutensa.

    Esimerkiksi jälkimmäisestä, pari viikkoa sitten kiiruhdimme sveitsiläisen kanssa enduropyörinemme junaan niin viimeisillä sekunneilla, että kiireessä sveitsiläinen sai pienen palovamman jalkaansa jarrupalastani ja minä ostin liput meille ja pyörillemme SBB:n eli Sveitsin rautateiden sovelluksen kautta jo junassa seisoessamme. (Kuva 2.)

    Samalla kun näpyttelin lippuja ostoskoriin, taiteilin suojamaskia paremmin kasvoilleni toisella kädelläni ja tuin pyörää yhdellä jalallani. Tämä kaikki onnellisena siitä että matkalipun osto itselle ja pyörälle kävi niin kätevästi sovelluksen kautta, ja hieman itseä soimaten siitä ettei maskia tullut laitetuksi kasvoille jo kotona. Mutta siis, tämä on siis ihan kätevä ratkaisu niihin tilanteisiin kun ei jaksa polkea ihan niin pitkään ja ihan niin paljon ylämäkeä kuin parhaat polut muuten vaatisivat, ja kun seikkailu ei vaadi kuin yhden päivän.  Meillä kohteena oli tällä kertaa mukavat polut mäen päältä suoraan järvelle ja sieltä takaisin ylös rinteessä sijaitsevaan kotiin. Nappaamalla junan pariksi pysäkinväliksi, säästimme parisensataa nousumetriä reilun viiden frangin maksulla/matkustaja ja pyöränsä. 

    Pidemmillä pyörämatkoilla matka menee usein niin, että selvitän etukäteen junayhteyden mahdollisimman vähäisillä vaihdoilla paikasta a paikkaan b. (Jos vaihtoja on todella useita, harkitsen pyörän lähettämistä SBB:n rahdilla hintaan CHF 20.) Tietysti samalla selvitän missä ja miten pyörä määränpäässä säilyy ja tarvittaessa peseytyy ja huoltoonkin pääsee matkan aikana. Sitten ostan liput junaan/juniin itselleni ja pyörälleni, sekä tarvittaessa varaan pyörälle paikat.

    Ensimmäisellä kerrallani varatulla pyöräpaikalla en kuitenkaan vielä osannut katsoa pyörän lipusta sitä pientä pränttiä, joka kertoi että pyörälle oli tarkalleen oma paikkansa tietyssä vaunussa. Näin jäin pyörineni junan kyydistä, kun yritin lastata pyörääni toisessa, minulle väärässä, päässä junaa sijaitsevaan pyöräpaikalliseen vaunuun. Mutta tätä virhettä en ajatellut toistaa useammin ja neuvoisin sinuakin tarkastamaan tämän jos pyöräsi matkustaa varatulla pyöräpaikalla Sveitsissä. 

    Sveitsistä kannattaa ottaa mallia koska

    Pyöräily on noussut maailmanlaajuisesti ennennäkemättömään suosioon ns. koronavuonna. Nyt pyöräilemään lähtevät entistäkin useammin aloittelijat, työmatkapyöräilijät ja puoliammattilaiset, sekä minunkaltaiseni intohimoiset jokapaikan paitsi kilpailujen pyöräilijät. Tästä suosiosta syntyy sekä liiketoimintaa että haasteita kaikille pyöräilyn kanssa mitenkään tekemissä oleville tahoille reittien rakentajista ja ylläpitäjistä julkiseen liikenteeseen.

    Sveitsissä SBB etunenässä julkinen liikenne (ÖV) on tälle vuodelle ottanut askeleen eteenpäin sekä jokapäiväisten pyöräilijöiden että pyörämatkailijoiden aina vain kasvavan määrän paremmin hallitakseen ja heille parempia palveluita tarjotakseen. Perusasiat ovat kuitenkin pysyneet jo vuosia samana ja tässä niistä hieman tarkemmin.

    Pidemmille matkoille pyörän kanssa Sveitsin julkisessa liikenteessä ja varsinkin junissa paras vaihtoehto on yhden päivän tai kokonaisen vuoden pyöräpassi. Tällä lipulla pyörä kulkee pyöriä kuljettavussa junissa aina kun niissä pyöräpaikkoja on, koko vuoden niin usein kuin haluat hintaan CHF 240  ja päivän hintaan CHF 14. Mikä kätevintä, nämä pyörille sopivat yhteydet voi kätevästi valikoida filtteriksi SBB:n nettisivujen aikatauluhaussa (advanced search – ”carriage with with bicycles” / erweiterte suche- ”with velomitnahme”) josta eteenpäin klikkailemalla pääsee myös ostamaan passin tai lipun ja tarvittaessa varaamaan paikan pyörälle halutusta yhteydestä.

    Ja tämä varauspakko koskee siis aikavälillä 21. maaliskuuta – 31. lokakuuta IC junia, joiden yhteydessä aikatauluhaussa näkyy ”Veloreservierung”:

    • Päivittäin yhteys IC2/21 Gotthard-tunnelin läpi (Basel/Zürich–Tessin).
    • Päivittäin yhteys IC5/51 Juran eteläreunalla (Basel–Biel/Bienne, St. Gallen/Zürich–Biel/Bienne–Lausanne/Genève).
    • Kaikki IC junat perjantaista sunnuntaihin ja lisäksi pääsiaismaanantaina, helatorsitaina, helluntaimaanantaina ja 1. elokuuta. 

    Lisäksi pyörälle on varattava paikka aina EuroCity (EC) Intercoty-Express (ICE) ja Railjet (RJX) juniin. Tästä ja muista SBB:n vinkeistä pyörämatkailuun löydät lisää täällä ja tästä luet taasen juttuni sveitsin junien matkalipuista ihmisille. 

    Lyhyemmille matkoille pyörän kanssa, kuten minun arkinen pari pysäkinväliä kotinurkilla, pyörälle voi ostaa lipuksi välin halbtax -lipun. Ja tietysti sinulla pitää myös tässä tapauksessa olla lippu itsellesikin. Nyrkkisääntö tässä kaikessa on myös se aika päivänselvä asia, että aina kun halbtax -hinta alittaa Sveitsin valtakunnallisen pyöräpassin vuorokausihinnan CHF14,  kannattaa pyörän lipuksi valita halbtax. Ja kun väli halbtaxilla kustantaisi enemmän kuin se päiväpassi, kannattaa pyörälle ostaa päiväpassi. 

    Kesällä Sveitsissä on myös aina välillä mukava ottaa pyörä mukaan järvillä liikkuviin lauttoihin ja laivoihin, joista löytyy rajoitetusti tilaa pyörille. Näille liput ja varaukset tehdään kulloisellakin järvellä operoivalle laivayhtiölle.

    Huom. Sveitsissä mikä tahansa pyörä kulkee asianmukaisesti eturengas irrotettuna ja koko pyörä laukkuun pakattuna ilmaiseksi käsimatkatavarana. Ilmaiseksi junissa kulkevat myös taittopyörät ja alle 6 vuotiaiden lasten pyörät sekä tietynlaiset pyöriin kiinnitettävät ostosrattaat ja pyörävaunut jos ja kun niitä käytettään lastenrattaina. SBB tarjoaa myös pyörille joissakin tapauksissa hyvin kätevää pyörän kuljetusta CHF20 hintaan. Tässä pyörän voi viedä ns. sellaisenaan juna-asemalle ennen iltaseitsemää ja hakea sen toiselta asemalta aamyhdeksän jälkeen seuraavana aamuna. 

    Kukaan ei ole täydellinen (vielä)

    Pyöräilyn suosion lisääntyessä ja varsinkin pyörämatkailijoiden lastatessa yhä useampia pyöriä juniin on Sveitsin SBB lisännyt vuodelle 2021 pyöräpaikkojen varausmahdollisuuksia ja paikkoja suosituimmille väleille. Silti Sveitsissäkin on vielä paljon kehitettävää pyörämatkailun palveluissa julkisen liikenteen puolella.

    Itse en esimerkiksi vieläkään jaksa/osaa nostaa pyörääni roikkumaan tiettyjen Sveitsin junatyyppien pyöräkoukkuihin eikä niistä joihinkin maastopyöräni rengas edes mahdu. Lisäksi postiautojen kapasiteetti on edelleen hyvin rajoitettu kuljettamaan pyöriä ja näin moni syrjäisempi hyvä pyöräreitti on Sveitsissä usein vain omalla autolla tavoittettavissa tai ei ollenkaan. Hyvällä onnella pyörä mahtuu välin postiautoyhteyteen, mutta jos klikkaat itsesi tälle sivulle huomaat nopeasti miten vaivalloista on selvittää mihin yhteyteen pyörä mahtuu, eikä paikan varaus ole ollenkaan yhtä helppoa kuin SBB:n puolella junissa. 

    Tehtävää paremman (maasto) pyörämatkailun eteen on siis Sveitsissäkin, mutta täällä on myös tehty ja kehitetty jo useita juttuja joista voisi ottaa mallia Suomen tekemiseen. Silti ehkä toivon hieman että Suomi olisi muutaman vuoden päästä jo jopa Sveitsiä parempi siinä miten pyörät kulkevat julkisessa liikenteessä ja miten hyvin saavutettavia Suomen parhaimmat maastopyöräkohteet olisivat julkisin, ympäristöystävällisin kulkuvälinein. 

    Ennen sitä, ajattelin yrittää oppia ajamaan/uskaltamaan tällä enduropyörälläni niin kovaa vauhtia että tuo hyvin päheä etujousitus pääisi oikeasti näyttämään sen mihin siitä on. Tällaisenaankin pyörä on aivan ihana ja nimenomaan hauska ajettava, mutta voi että miten sveitsiläisen sanoin se on vieläkin hauskempi kunhan opin vähän paremmin ja nopeammin ajamaan. 

    biking tiina kivela mtb

    enduro bike tiina kivela

     

  • Elämä
  • Hiihto- ja laskukauden avaus Engelbergissä

    Engelberg November 2019

    Engelbergissä sekä alppi- että maastohiihtokausi avattu. Ja tietysti myös after ski.

    Lunta tai sanoisinko pohjia ei ole kovinkaan paljon, mutta kuitenkin ihan riittävästi talviurheiluun.

    Lisää maastohiihdosta Hyvä retki- blogini puolella (huom. löydät tuolta jatkossa kaikki suomenkieliset juttuni, kun taas tämä sivusto jatkaa lähinnä englanninkielisenä) ja tähän jatkeeksi vain kuvat.

     

    Engelberg Alpine Skiing

    Engelberg Alpine Skiing

    Engelberg Alpine Skiing

    Nordi Skiing Engelberg

    Tiina Kivelä Skiing

     


    Missä: Engelberg, 6390 Switzerland