• Elämä
  • Engstlenalp & pieni ylistyslaulu kahden hengen tuolihisseille

    Switzerland Engtslensee MTB

    Kuka vain Pyhätunturissa viime vuosituhannella ja tämän vuosituhannen alkuvuosina laskeneena ja retkeilleenä muistaa varmasti vanhan tuolihissin. Ruosteisen, hitaan,  hieman pelottavan, talvisin jäätävän kylmän mutta silti – tai juuri siksi – äärimmäisen söpön kahden hengen tuolihissin, joka kuljetti hurjan Huttu-Ukko rinteen huipulle ja Jacksonin metsien yläpuolelle.

    Siinä hississä oli sitä jotakin – kuten Pyhätunturissa toki muutenkin – ja syytän osaltaan juuri tuota vanhaa tuolihissiä yleisestä ihastuksestani kaikkia vanhoja hitaita kahden hengen tuolihissejä kohtaan. Jollainen löytyy myös Engelbergistä, Engstlenseen ja Jochpassin väliltä, valitettavasti vain enää tämän viikon ajan.

    Engtslenalpin vanha hissi tullaan nimittäin korvaamaan ennen talven hiihtosesonkia uudella nopealla säihkyvällä kuuden hengen kuomullisella tuolihissillä, joka yhtäältä tulee kuljettamaan useampia ihmisiä ja joskus eläimiäkin turvallisesti, nopeasti ( ja pyöriä ja suksia suuremmin kolhimatta huomauttaisi tähän talouden varustevastaava). Toisaalta, kun vanha tuolihissi tänä viikonloppuna eläköityy, päättyy taas yhden erinomaisen retkeilykokemuksen tarina. Tai oikeastaan lukuisten erinomaisten retkeilykokemusten tarina.

    Engstlenalpin hissi onkin yhdistänyt viehättävällä vanhanaikaisella mutta juuri oikein tyyliin sopivalla tavalla Engelbergin hiihtokeskuksen ja retkeilyreitit Bernin ylämaihin. Engstlenalp ja muut tällä alueella tarjoavat erinomaiset hiihtoretkeily ja kesäretkeilyreitit, kylät ja pikkutilat, ravintolat ja hotellit, vaelluksista hyviin enduropyöräreitteihin ja pitkiin polkujuoksuretkiin.

    Uusi hissikin toki kuljettaa ja ehkä jopa mukavamin, mutta olen silti äärimmäisen onnellinen että viimeisin maanantaivapaa tälle kesäkaudelle sattui pilvettömään aurinkoiseen syyspäivään, jolloin vanha hissi vielä pyöri ja kuljetti pyöräretkiseurueemme takaisin Jochpassiin ja lopulta aina Engelbergiin, erinomaisen pyöräretken ja lounashetken jälkeen.

    Oli ruska ja juuri sopivan lämmin, Rossbodenhütte tarjoili tuoretta riistaruokaa ja Engelbergin pyöräreitit hieman hitaita mutkia tällaiselle hieman kokemattomalle enduro- ja alamäkipyöräilijälle. Ja se vanha hissi, hitaasti mutta varmasti kuljettamassa onnellisia retkeilijöitä joilla ei ihan vielä huvittaisi vaihtaa pyörää suksiin, vaikka jäätiköllä rinteet ovatkin jo lanattu ja lunta juuri sopivasti laskettelukauden alkuun.

    Haslital Engstlenalp MTB

    Hell's Bells Trail Engstlensee

    Engstlensee Engelberg MTB

    Engstlensee Autumn 2019


    Missä: Engstlenalp (Engelberg / Haslital), Bernin ylämaat, Sveitsi 

    Miten: Jochpassilta Engstlenalpille kulkee Hells-Bells -niminen keskivaikea flow/downhillpyöräreitti (titlisbahn -lippu ja pyöräpassi tarpeen); pituudeltaan 1.6km, korkeuserometrejä hieman vajaa 300m. Toiseen suuntaan Jochpassillta Trubseelle kulkee uusi Jochpass Trail, 4.5 km,
    440 metriä korkeuseroa, vaikeusaste helppo, kausi kesäkuulta lokakuun loppuun. Ja sen vieressä hieman vaikeampi mustan kategorian lähes alamäkipyöräilytasoinen reitti samalla pituudella ja korkeuserolla.

    Engstlensee on myöskin yksi järvistä ns. neljän järven vallusreitillä Engelbergin ja Melchsee-Fruttin (ja sen saunan!) välimaastossa, tarjoten hyvään levähdyshetkeen parikin ravintolaa ja hotellin. Meiringenin suunnasta Engstlenalpille pääsee myös autolla (lupa ja maksu tarpeen) ja Post Autolla. Sekä tietysti sähköpyörällä leppoisasti.

  • Alppinismi
  • Mökkiretki Sveitsin tyyliin – Rugghubelhütte

    Tiina Kivelä Rugghubelhütte Engelberg

    Mökittömälle suomalaiselle Sveitsin vuoristomaja eli hütteverkosto on osoittautunut aivan ihanaksi mökinkorvikkeeksi. Vielä parempi olisi tietysti omistaa sellainen kunnon chalet vuorilla (ja lampaantaljoilla terassin umpipuutuoleilla) – mutta niin kauan kuin ei (mitä luultavimmin) tule koko elämänsä aikana keräämään sellaisen käsirahan verran varoja, tarjoavat nämä retkeilymajatyyppiset ”mökit” oikein hyvän irtioton arjesta mahtavan luonnon keskellä. Mitä nyt usein vähän suomalaista sosiaalisemman, isompine makuusaleineen ja yhteisine illallispöytineen.

    Tänä vuonna Sveitsissä on myös puhuttu – useiden hüttejen remontoidessa ja kohottaessa mukavuustasoaan arkkitehtisuunnitteluineen, suihkuineen ja yksityisine huoneineen – siitä onko näistä vuorten perinteisistä yksinkertaisista ja luonnonläheisistä majoista tulossa jo liian ylellisiä, hinnoiltaan ja palveluiltaan. Sillä mitä suositumpaa retkeilystä tulee, sitä vaihtelevampia ovatkin retkeilijöiden mieltymykset. Siinä missä yksi kaipaa helppoa ja mukavaa ja pystyy siitä maksamaan, riittää toiselle peti ja ulkohuussi enemmän kuin hyvin.  Ja siinä missä yksi hütte pitää tiukasti kiinni perinteistä ja/tai vaatii alppinistin tiedot ja taidot vierailtavakseen, tarjoaa toinen kaikki mukavuudet niille kaikkein vaativimmille ja maksukykyisille asiakkaille, jotka haluavat kulkea helppoa leveää polkua kevyin askelin.

    Siinä missä en itse osaa päättää mihin tarkkarajaiseen retkeilijäryhmään kuulun, vaellan mieluusti sekä neljän ja puolen tähden hotelliin yöksi ja sen saunaan kunnon kehonhuoltoon, että näille hieman askeettisemmille, perinteisemmille Sveitsin alppien majoille. Viimeisimpänä kokemuksena jälkimmäisestä tämä syyskuinen yhden yön ja kahden suomalaisnaisen retki Rugghubelhütelle Engelbergin eteläpuolella.

    (Psst. Tarkemmat ”ohjeeni” Sveitsin hüteille ja muille vuorten majapaikoille löydät tämän linkin takaa. )

    Rugghubelhütte – jonne kylässä olleen ystävän kanssa suuntasimme syyskuun aurinkoisessa, helteisessä kelissä – sijaitsee Engelbergin kylän pohjoispuolella, ns. Brunnipuolella, ja siellä tarkalleen aurinkoisella etelärinteellä 2296m korkeudessa.

    Sijainti enemmän ja vähemmän vaativien vaellusreittien varrella ja hyvien hiihtovaellus ja kiipeilymahdollisuuksien lähettyvillä, puhumattakaan erinomaisista näkymistä aina yli 4000m korkeille Jungfraun alueen alpeille tekee tästä Sveitsin alppikerhon (SAC) hütesta mitä parhaimman mökkimäisen retkeilymajan Engelbergin läheisyydessä. Engelbergiläiselle tämä on myös parasta lähiretkeilyä – helppoa ja ilmastoystävällistä – sillä vaikka ottaisi matkalla Brunnibahnin ylös tai alas, olisi sekin Sveitsin ensimmäinen ja ainoa nollapäästöinen hissiyhtiö. Lisäksi hütte kierrättää vetensä ja kaikkia retkeilijöitä neuvotaan kantamaan omat tavaransa – sis. roskat – ylös ja alas ihan itse.

    Mutta siitä mökkifiilistelystä aloitettuani, kun muutaman tunnin hikisen vaelluksen (sis. reilun tuhannen metrin nousun) jälkeen sai istua majan terassille ja nostaa suuta kohti hyvin ansaitun oluen (täältä löytyy kyllä myös sveitsiläiseen tyyliin erinomainen viinitarjonta ja päiväretkeilijöille hyvä lounaslista) – auringon aloittaessa hitaasti laskunsa vuorten taakse – täällä todellakin tuli sellainen ”vain sauna puuttuu” olotila. Ja kun illallinen suuren pöydän ääressä muiden tuntemattomien retkeilijöiden kanssa piti keskeyttää kuvaustuokioon auringonlaskun aikaan, ja jälkiruoan jälkeen ihastella lähes täyden kuun valaisemia ikilumisia alppihuippuja ja alhaalla välkkyviä Engelbergin kylän valoja, asettuivat taas kerran arjen pikku ongelmat ja muut mietteet oikeisiin mittasuhteisiin.

    Seuraavana päivänä, hyvin nukutun yön ja aikaisen (koska kaunis vuorten auringonnousu) herätyksen jälkeen poikkesimme vielä pienen lisälenkin ylemmäs, bongaten muutaman murmelin ja gemssin, ennen kuin jatkoimme takaisin alas kylään ja kunnon afterhikeille Engelbergin kylän parhaaseen paikkaan aurinkoisena iltapäivänä, eli Ski Lodgen terassille.

    Tällä kertaa emme kokeilleet kiipeilyä tai pidemppää etappivaellusta, mutta sellaisillekin retkille Rugghubelhütte on enemmän kuin hyvä kohde ja yöpymispaikka, sekä kesällä että talvella (jolloin jalassa kannattaa olla lumikengät tai hiihtovaellussukset). Hüten ympäristöstä löytyy nimittäin useita hyviä (ja vaativia) kiipeilyreittejä ja eritasoiset vaellusreitit kulkevat sekä Engelbergin suuntaan ja suunnasta, että mm. Bannalpin kautta pohjoisen puolelta.

    Saunaa täällä ei siis kuitenkaan ole, mutta muuten pitsiverhot, raitis vuoristoilma ja lehmänkellojen kilkatus varmistavat että kovin kauaksi hyvästä mökkifiiliksestä ei täällä jäädä. Ainakaan näin mökittömänä, jolla ei ole hajuakaan siitä miltä oleilu ikiomassa mökissä tuntuisi.

    Rugghubelhütte Switzerland

    Sunset Rugghubelhütte

    Tiina Kivelä Creative

    Rugghubelhütte Hiking

    Rugghubelhütte Engelberg Valley

    Rugghubelhütte Huttour

    Ski Lodge Engelberg


    Missä: Rugghubelhütte, Engelberg, Sveitsi

     (Sveitsin alppikerhon eli SAC:n verkostoon kuuluva majatalo tarjoaa yksityishuoneita ja suurempia dormeja puolihoidolla reilun 70CHF hintaan, kesällä ja talvella.)

  • Bern
  • Via Alpina vaellusretki – Sveitsin Alppien klassikkoreitit

    Via Alpina Engelberg Switzerland

    Haalistuneen vaaleanpunainen pieni hotelli vuodelta 1892 seisoo 1835 m korkeudessa Engstlenalpin alppitilalla Bernin ylämailla Engelbergin ja Meiringenin kylien välissä. Ympärillään jääkylmä Engstlensee, vielä pienemmät tilat, alppiniityt ja kumpuilevat ylämaamaisemat, kauempana Bernin Alppien valkeakylkiset yli nelitonniset huiput ja jäätiköt. Ja Engelbergin suunnassa kaiken ylle kohoaa Titliksen 3020m huippu ja hohtavanvalkea jäätikkö.

    Helteisenä kesäpäivänä verkkainen tunnelma lehmänkellojen kilkkeessä murmeleiden vilistäessä kolosta koloon on kuin suoraan Wes Andersonin elokuvasta, persoonallista karhumaista hotellin isäntää myöten.  Tai Sound of Musicista. Paitsi että kaikki tämä on todellista, aitoa elämää Sveitsin Alpeilla.

    Viiden alppimaan läpi kulkeva kokonaisuudessaan 5000km pitkä Via Alpina vaellusreittiverkosto lävistää 390km pituudelta Sveitsin ja myös Engstlenalpin tilan Keski-Sveitsissä. Tarjoten erinomaisesti merkatun klassisen vaellusreitin, jonka varrelta löytyy monipuolisesti nähtävää ja koettavaa, tukevia palveluita unohtamatta. Montreuxista lännessä idän Vaduziin – tai toisinpäin – kulkeva reitti kulkee läpi laaksojen, kylien, kaupunkien, korkeuden alppisolien ja ylänköjen lävitse ja ohitse tarjoten sopivan pätkän lyhyemmälle tai pidemmälle vaellukselle missä ikinä reitin läheisyydessä satut liikkumaan.

    Koska Sveitsi, pääset myös liikkumaan junilla ja busseilla helposti reitin pätkien päähän ja niiltä takaisin kaikkialta Sveitsistä ja rajojenkin yli. Huoltavia majataloja ja hotelleja sekä ravintoloita ja pieniä suoramyyntipisteitä löytyy myös runsaasti suoraan reitin varsilta ja pienten liitäntäretkien varrelta. Kuten tämä Engstlenalpin pieni hotelli, josta ei löydy wifiä mutta sitäkin enemmän aitoa alppitunnelmaa.

    Pienemmällä budjetilla liikkuville hyviä valintoja ovat hostellit ja pienet aamiaismajoitukset sekä berghütet suurine makuusaleineen. Lisäksi Via Alpina reitiltä löytyy majoitustarjontaa myös laadukasta majoitusta kaipaaville aina viiden tähden hotelleihin saakka.

    Internetistä löytyy useita Via Alpina vinkkejä ja inspiraatiota tarjoavia sivustoja, joten en selitä tässä tarkemmin koko homman ideaa (mutta vastaan toki kysymyksiin kommenttibokseissa tai maililla, jos tarvetta ilmenee). Alkuun voisin toki vinkata tuoreen My Switzerlandin oppaan, josta löydät perustiedot ja hienoja kuvia reitistä ja palveluista matkan varrella. Lisäksi  ystäväni,  joka on vaeltanut koko Via Alpina -reitin ja osallistunut myös edelleämainitun oppaan tekemiseen on kirjoittanut (englanniksi) mukavan jutun Via Alpinasta yksinvaeltajan näkökulmasta.

    Ja tietysti voin suositella tätä n. 12km päiväretkeä Via Alpinaa pitkin Engelbergistä Engstlenalpille.Sekä yöpymistä Engstlenalpin uniikissa hotellissa – joko omassa huoneessa tai makuusalissa – sekä varaamaan riittävästi aikaa aamupalalla tunnelmallisessa aamiassalissa, jossa nimelläsi varustettu paikka odottaa sinua nauttimaan alppien vieraanvaraisuudesta täysin mahoin.

    Via Alpina Engstlenalp

    Engstlenalp Engelberg Via Alpina

    Engstlenalp Tiina Kivelä

    Missä: Engstlenalp, Berner Oberland, Sveitsi