Yksi kotiavain riittää – Sveitsissäkin

Tiina Kivelä Engelberg

Yksi on riittävästi.

Yksi kotiavain riittää. Yksi koti riittää. Tämän reaktion sain aiemmin keväällä kun ihmettelin keskellä lattiaa miten minulla nyt oli vain yksi avain ja se yksi koti. Olin luopunut viimeisestäkin Lapin kodista ja muuttanut taas pysyvämmin Sveitsiin. Hallussani vain yksi avain.

Tuosta avaimesta ja varsinkin sillä auenneen oven takaa löytyneestä kodista tuli lopulta ensimmäinen kunnon kotini vuosiin. Sellainen mikä tuntui kodilta ja minne oli aina ihana palata raskailta matkoilta ja päiväreissuilta. Koti jonka ansiosta sain palata Sveitsiin ja koti joka antoi minun levätä aina tarvittaessa.

Koti jota en unohda koskaan.

Myöhemmin keväällä sainkin sitten töitä Engelbergistä Keski-Sveitsistä ja eilen ”luovutin” tuon merkityksellisen avaimen parempaan käyttöön. Ja nyt kotini on täällä vuorten keskellä 1000 metrin korkeudessa. Kotiavaimia on taskussa taas useampia vaikka siitä tärkeimmästä juuri luovuinkin (sopivan asunnon saanti ei ole helppoa sveitsiläisissäkään matkailukohteissa) mutta vaikka se konkreettinen koti nyt taas puuttuu niin tämä kylä Sveitsin sydämessä tuntuu kokonaisuudessaan enemmän kodilta kuin mikään muu vuosikausiin.

Kodilta jossa elämäni on juuri eikä melkein minun näköistäni.

Koska täällä on vuoret, jäätiköt, ikuinen lumi ja jää, kirkasvetiset joet ja vesiputoukset, erinomaiset polut ja reitit juoksuun, pyöräilyyn, vaelteluun, via ferrata kiipeilyyn. Sekä erinomaista lähiruokaa, kahvia ja kahviloita, leipomoita ja ravintoloita ja töitä (!). Sekä ystävällisiä, avoimia, auttavaisia ja innovatiivisia ihmisiä. Yhteisöksikin tätä kai voisi kutsua, yhteisöksi joka on ottanut tämän vajavaisella kielitaidolla varustetun väsyneen ihmisen avosylin vastaan ja antanut ymmärtää että minun paikkani on juuri tässä täällä näin.

(Kaiken lisäksi tämä on pikkukaupunki junaradan päätepisteessä, aivan kuten oma lappilainen kotikaupunkini. Ja hyvin pohjoismaalainen, suomalaisiakin löytyy lisäkseni enemmän kuin yksi ja saunojakin on enemmän kuin viisi.)

Toki se yksi kivi vakituisella juoksupolullani olisi voinut pidättäytyä työntämästä nilkkaani ympäri pienen sairasloman ja viikkojen juoksukiellon arvoisesti (onneksi sentään paikallinen lääkärintyö sujuu ripeästi ja laadukkaasti englanniksi) . Ja valitettavia vakavia onnettomuuksiakin on sattunut yhteisössä sen verran (yksikin on liikaa) että mieli pysyy ihan varmasti nöyränä. Vähän liiankin.

Mutta niin, tällaista oikea elämä on. Hyvä tasapainoinen elämä. Siksipä aionkin viipyä täällä ihan kunnon hetken. Juurtua ja oppia kaikki paikallisten vuortenhuippujen nimet. Tehdä henkilökohtaiset reittiennätykset Titliksen huipulle (3020m) ja Berglauf Engelbergiin. Ja oppia vihdoin ihan kunnolla pyöräilemään.

Ja jos tähän loppuun nyt vielä jonkun suuren elämänviisauden kertoisin niin sen että jos joku paikka tuntuu näin hyvältä ja tilaisuus vain tulee, niin kannattaa viipyä pidempäänkin. Koska vaikka ensi-ihastus on ihan oma lukunsa niin se syvä rakkaus vaatii aikansa. Ja on usein rutkasti parempaa kuin mikään lyhyt ihastus.

Koska kuten jo aiemminkin, taas täällä olen todennut että vaikka rakastuin Engelbergiin ensisilmäyksellä talvella sukset jalassa, on tämä Engelbergin sveitsiläinen kesä ollut taas ihan omissa sfääreissään.

Engelberg Mount Titlis

Swiss Wine 2019

Tiina Kivelä Switzerland


Missä: Engelberg, Sveitsi

 

Please leave your comments here – Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.