Las Alpujarras – erilaista Andalusiaa

Tiina Kivelä

Näinä päivinä, kun Suomi on huhujen mukaan Euroopan lämpimin paikka ja Sveitsin kevät on vaihtanut perinteisen sadekausivaihteen, tulee helposti haaveiltua auringosta ja kesäretkistä, sellaisista kuin vaikkapa tämä hyvä retki Las Alpujarras’n kyliin viime kesänä.

Viime kesän Espanjan matkallamme piipahdimme Granadan kaupunkulttuurin ihastelun (=viininjuonnin ja tapastensyönnin) ohessa viettämässä tervehenkisen vaelluspäivän Sierra Nevadan vuoriston etelärinteillä sijaitsevassa Alpujarrassa (Las Alpujarras), josta löytyy mukavien vaellusreittien lisäksi näitä hurmaavia ja Andalusiaksi hyvin vehreitä pieniä kyliä. Andalusian vuorille tyypilliset valkoiset kylät ovat kauniita kuin mitkä ja sopivan (bussi) matkan päässä mm. Granadasta ja Malagasta. Ne ovat myös matkan varrella jos ja kun (vielä joskus minäkin) suuntaa vaeltamaan pidemmällekin Sierra Nevadan vuorille ja kansallispuistoon, josta löytyy mm. manner-Espanjan korkein huippu Mulhacén.

Las Alpujarras’n alueelta löytyy useampikin kylä, joista me matkustimme ensin bussilla Poqueira -kanjonin laidalla sijaitsevaan Capileiran kylään. Sieltä, pienen evästauon ja kylähaahuilun jälkeen, jatkoimme vaeltaen kanjonin laitaa toiseen kylään Pampaneiraan, josta viinin ja paikallisen käsityön taidonnäytteiden ihastelun jälkeen nappasimme bussin takaisin Granadaan.

Tavoilleni uskollisena en tiennyt entuudestaan kylistä juuri mitään (must-see oppaat ovat muille, eivät minulle), mutta matkalla ystävien konsultaatiolla ja perillä itse kylissä opin kuinka kylissä kukoistaa eläväinen paikallinen käsityö-, oliivi- ja viinituotanto ja miten aikoinaan, toki hieman edelleenkin, kylät ovat olleet hyvinkin vehreitä ylhäältä vuorilta ja jäätiköiltä sulaneen veden avustuksella (nykyisin nämäkin vuoret alkavat jo olla liian kuumia pitkään lumikauteen). Lisäksi vahvasti matkailuun taloudellisesti nojaavissa kylissä ja Sierra Nevadan alueella yleensäkin on painotuksena kestävä matkailu, mikä on todella tervetullut kehitys Andalusian alueella, joka toisaalla tunnetaan hyvinkin ei-kestävistä rannikon turismikeskittymistään. Kovin tarkasti en tiedä mitä kestävyyden eteen tehdään, mutta täällä silmiini ei osunut ainakaan suuria hotellikomplekseja, laiminlyötyä jätehuoltoa tai kovinkaan monta brittiravintolaa, toisin kuin vaikkapa Andalusian rannikolla.

Vaellusreittien opasteet alueella olivat hyvin tyypilliseen espanjalaistapaan (ja Sveitsin opasteisiin tottuneelle) vähän sinnepäin, mutta onnistuimme jotenkin ilman suurempaa säätöä ja ystävän vaellusoppaan avulla (aina kannattaa matkustaa järjestelmällisten saksalaisten kanssa) löytämään sekä reitille että sieltä toiseen kylään. Päivä oli kuuma kuten koko Granadan reissumme, mutta onneksi vaellusreitin loppupuolelta löytyi kaiken hyvän lisäksi kirkasvetinen joki ja uintipaikka pienen putouksen ääreltä. Ja aivan kuin olisin jossain välissä tuntenut myös pienen vilvoittavan vuoristotuulen henkäyksen ja kuullut flamencokitaran soinnun tai pari, vaikka varmuudella voin vain kertoa saaneeni hinta-laatusuhteelta erinomaista viiniä vaelluksen päätteeksi.

Kenellekään ei myöskään taida tulla yllätyksenä jos kerrron katselleeni reissulla kaihoisasti ylemmäs vuorille johtavia polkuja ja kartasta löytämiäni vuoristomajoja, joiden avustuksella vielä joskus aion jatkaa pidemmälle ja huiputtaa Mulhacénin. Näyttivätpä polut myös kiinnostavilta maastopyöräilyä ajatellen….

Mutta ennen extremeurheilupätkiä tässä kauniita kuvia itse kylistä, olkaa hyvät. Ja jos inspiroidutte ja menette vaikkapa kesälomalla, niin varatkaa reppuun tilaa kauniille käsitöille ja terassikasvi-inspiraatiolle.

Tiina Kivelä

Tiina Kivelä

Tiina Kivelä

Tiina Kivelä

Tiina Kivelä

Tiina Kivelä


Missä: Las Alpujarras, Andalusia, Espanja