Lomalla viimeinkin ja kotona Sveitsissä

Tiina Kivelä

Otin näille viikoille hieman omaa lomaa, ja miten mahtavalta se tuntuukaan. Jos en ole jo aiemmin kertonut tai et muuten vain sitä vielä tiedä, niin olen useimmiten todella surkea lomailija, suurimmaksi osaksi täysin itsestäni riippumattomista syistä kylläkin. Mutta nyt, intensiivisen ensimmäisen Sveitsivuoden jatkoksi, päätin että olen lomani ansainnut. Kun universumi vielä antoi siihen hyvän mahdollisuuden vetämällä alta muutamat näille kuukausille suunnitellut työprojektit, niin tässä sitä nyt ollaan, vapaaherrattarena Sveitsissä.

Ja millä sopivalla hetkellä! Kesä on vihdoin tullut bernin ylämaille ja kun lämpötilat ovat hiponeet lähellä kolmekymmentä jo viikon verran (kuulemma Lapissa edelleen hiihdetään) on staycationilla aloitettu loma hemmotellut jo mitä parhaiten työntäyteisen talven ja kevään väsyttämää ihmistä. Hiljalleen paikalleen tuntuvat liikahtelevan sekä lihakset että päänsisäiset ajatukset, jotka ovat olleetkin aikamoisessa sekasotkussa viimeisen vuoden kaikkien ärsykkeiden keskellä. Sotku ei ole ollut pelkästään huono juttu, vuoden aikana kerätyt kokemukset ja opit olen ottanut lähes kaikki suurella ilolla vastaan, mutta jossain vaiheessa on asiat pistettävä järjestykseen sveitsiläisellä tarkkuudella (paikallinen pankkini UBS lähettää muuten tiliotteet valmiiksi mappeja varten rei’itettyinä).

Vihdoin minulla on aikaa lukea ja matkailla kunnolla, ihan vain huvikseni. Ja koluta kaikki lähitienoon pyörä- ja vaellusreitit; mustelmia, naarmuja ja auringossa paahtunutta (aurinkosuoja +50 aina, toim. huom.) ihoa onkin jo kertynyt mukavasti.  Tämä viikko menee vielä kotimaisemissa kirjojen, järvien ja bernin vuorien kainalossa, mutta ensi viikolla siirrän isommalle vaihteelle ja otan lennon Espanjaan, tarkemmin sanottuna Granadaan.

Antaa tulla, roadtripit ja junamatkat ja vieraat kylät. Olen lomalla.

Tiina Kivelä

 

Tiina Kivelä


Missä: kotona.