• BLOG
  • GET UP – ROCK CLIMBING IN INTERLAKEN

    After almost a year here in the adventure capital called Interlaken, I still find almost every day a new thing to be amazed and learn more of in here. This Sunday, after the “I say this third time, but still” last (resort) skiing day of the season, the new thing was rock climbing. I’ve done some indoor bouldering previously and always been fascinated by the “real” climbing. And for this summer, with the help of dear friends who know more than I, I’ve decided to pick up the rock climbing.

    Tiina Kivelä

    If you aren’t yet up to climbing itself, I can also recommend just hanging around rocks and cracks. The climbers are cool people and when the most talented and well-trained gets up, it’s like watching a dancer performing a unique and beautiful choreography. Myself I’m now lucky to have a friend who guides me to this world for free, but there’s also lots of options to choose from when you want to hire a guide. Just google or call your friend, to spend an awesome day outdoors like we did. Highly recommended.

    Next time though, I need to do less bullshit (when I’m nervous, I talk and swear a lot) and more climb; concentrate more on the rock that is. And I also need to build up some muscles, especially the small hand ones (yes, again one more thing to motivate me to do things and exercise, which is more than ok).

    And maybe one day I look as peaceful hanging up there as these guys.

    Tiina Kivelä

    Ps. RIP Ueli. Today I gave the north face of Eiger a long look, thinking of you and all the ways you have inspired and pushed the limits. I’ve seen you running here and most likely you’ve been also climbing these same routes and I hope you knew how much you’ve inspired so many people. I’ll most likely not climb the north face myself; nevertheless I apply your spirit to my own kind of doing almost every day. 


    FI: Asuttuani jo lähes vuoden Interlakenissa, tässä mahtavia seikkailumahdollisuuksia (ja turisteja) pursuavassa pikkukaupungissa, sain tänä sunnuntaina vihdoin aikaseksi kokeilla myös paikallista kalliokiipeilyä. Olen muutaman kerran harrastanut säännöllisen epäsäännöllisesti boulderointia kalkkipölyisissä sisähalleissa, ja unelmoinut vielä joskus pääseväni kiinni ihan oikeaan kalliokiipeilyyn, koska ulkoilmalajeissa vain on se jokin. Ja vihdoin tänä kesänä haave näyttää käyvän toteen; onnea on ystävä, jolla on välineet ja taito opastaa tähän maailmaan.

    Minulla on kuitenkin vielä pitkä matka siihen mahtavaan tanssinkaltaiseen koreografiaan, jolla taidokkaammat ja enemmän harjoitelleet näitä kallioita kiipeävät, mutta siitä huolimatta olen ihan myyty. Kiipeilijät ovat nöyrää ja rentoa heimoa, ja opettelun lisäksi myös muiden kiipeilyn katselu ja kuvaus on enemmän kuin mukavaa puuhaa. Suosittelen siis hakeutumaan lajin pariin, jos mukava ja haastava ulkona puuhastelu kiinnostaa. Ja mikäli taito on jo hallussa, niin silloin voin suositella kokeilemaan näitä Jungfraun alueen kiipeilymahdollisuuksia, aina näistä tämänpäivistä reiteistä Eigerin pohjoisseinään.

    Seuraavalla kiipeilykerralla minun pitää kuulemma puhua kiroilla vähemmän ja keskittyä enemmän itse kallioon ja sen koloihin ja mahdollisuuksiin päästä ihan ylös asti. Parhaat ystävät eivät päästä tässäkään helpolla, vaan puskevat heti ylittämään itseni. Ja sehän sopii minulle paremmin kuin hyvin.

  • LIFE
  • JUST A PERFECT MTB DAY: GRINDELWALD

    Tiina Kivelä

    This sunny morning, I loaded my bike (and myself) to the train towards Grindelwald (tip: buy a day bike pass from SBB & hang your bike by the hooks in bike carriage) having in mind a long MTB tour up to Grosse Scheidegg, Bachalpsee and back to Grindelwald. Though in Grindelwald, I noticed I had forgotten to load my sunglasses, and started the tour buying the first “good enough” (and expensive) pair I found in one of the shops in Grindelwald. I had been thinking of buying new, alpine environment suitable pair for some time already, but I didn’t think it would happen this way. Nevertheless, as I didn’t  want to waste too much time indoors since the weather was perfect and my goal was high, I loaded the money on the table and headed up.

    MTB AROUND GRINDELWALD

    And so I went with my bike & my new shades, up up (it wasn’t easy with my heavy bike); first to Grosse Scheidegg, then First and Bachalpsee (dipped my feet in, of course) and finally down along some winding and bit scary singletrails. I can’t really say I’m a master on bike, nor that today’s trip would have been easy (I know my legs will be hurting a lot tomorrow) but still today was one of the best days in my life. I made it, safe and sound, and the views and the weather… No words to describe how awesome it was. Hope these pics talk a bit more though.

    On my way up I had time to think how I really should find time to write down more about my weekend trips, share my tips and lessons I’ve learned during my stay until now (if you have some specific questions already you may email me directly though, and I’ll do my best to answers asap). Because no matter how awesome the days are, I do wish I could share these with the best people. Which, on the other hand, is a good reason to re-launch Tiina’s bootcamps (some of you know).

    This Switzerland edit. would be just awesome.

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä

    Tiina Kivelä

    Where: Grindelwald – Grosse Scheidegg – First – Bachsee – Grindelwald. 

    TOUR TIPS

    You may skip the first part from Grindelwald to Grosse Scheidegg (it’s really better with road bike) by taking a PostAuto, which offers bike transport too (for some price before, and free after 4pm).

    Some of the trails you have to share with hikers and on some trails biking is prohibited during the high season in summer. Follow the red biking signs and ask for more information in one of the bike shops in Grindelwald, where guiding is also offered.


    FI: Olipa kerran maastopyöräretki Grindelwaldin ympäristössä aurinkoisena hellepäivänä. Interlakenista lastasin itseni ja pyörän junaan (tähän tarvitset SBB:n pyöräpassin joita voi ostaa kätevästi nettikaupasta päiväksi tai vaikka koko vuodeksi) ja suuntasin Grindelwaldiin huomatakseni ensimmäisenä jättäneeni aurinkolasit kotiin. Olin jo hetken suunnitellut alppikelpoisten aurinkolasien ostamista, mutta hieman kirpaisi kuinka pakon edessä (eli aurinkoinen päivä; ei hetkeäkään hukattavana) oli lyötävä luottokortti tiskiin ja ostettava ensimmäiset hyvin istuvat lasit Grindelwaldin nimeltä mainistemattomasta urheiluliikkeestä.  Kallista, mutta kuten raskas pyöräretkikin, kaiken sen arvoista.

    Aurinkolasiepisodin jälkeen oli aika täyttää juomapullo ja aloittaa itse retki, eli polkea juna-asemalta ylös Grosse Scheideggiin (jonne voi myös valita linja-autokuljetuksen sekä itselle että pyörälle, jos ei ns. kunnon treeni kiinnosta). Minä valitsin polkemisen omalla raskaalla pyörälläni (asfaltille olisi ollut parempi kevyt maantiepyörä) ja muutamaan kertaan tuli mietittyä oman järjen tasoa, mutta toisaalta olipahan hyvä harjoitus. Ylhäällä, ansaitun oluen jälkeen, matka jatkui Firstin hissiasemalle, josta pyörää taluttaen koukkasin vielä maisemareitin Bachalpseen kautta, josta olikin sitten vain mielenkiintoinen alamäki/pikkupolkuviidakko Grindelwaldiin. Huomautettakoon tässä, että taitoni (tai oikeastaan uskallukseni) alamäkipyöräilyssä ovat vielä aika heikolla tasolla. Mutta ei sitä opi jos ei tee, joten alas tulin, tyylipisteistä välittämättä.

    Vinkkinä seudulle pyörän kanssa suuntaville haluaisin lisäksi vinkata, että kaikki reitit eivät ole pyöräiltäviä kesän vaellussesonkina, joten hetkittäin pyörää on talutettava. Mutta alueelta löytyy silti lähes vuoden ympäri virallisia pyöräreittejä, jotka on merkitty punaisin opastein ja paikalliset pyöräliikkeet tarjoavat mielellään vinkkejä ja ammattitaitoista opastusta. Vastaan myös itse mailitse tarkempiin kysymyksiin, jos tämänkaltaiset reissut näillä main kiinnostavat.

  • LIFE
  • SOUTHERN COMFORT

    Tiina Kivelä

    This summer hasn’t been easy. So many tragedies, so much rain, so little time.  I’ve been struggling, trying to keep up with the phase. Luckily survived though, somehow, with the help of the few extremely warm and sunny days, people, and this environment.

    I do live in a fairytale, one of the few places on Earth which could be called paradises even. Lavenders are blossoming and apricots are ready to be picked up. You can hear the grasshoppers, alphorns, birds and laughing people. You can see animals, wild and domestic ones, happy looking, concentrating on eating, sleeping and not giving too much a damn.

    And you may take a little Sunday walk in your extended backyard, and find the place of your dreams. The place which has all the things needed for the perfect party. For celebration, for those endless summer nights.  And for a moment you may believe that everything is possible.

    You start dreaming and making plans again. And that if something isn’t easy these times…


    Location: Trinkhalle am Kleinen Rugen, Interlaken, Switzerland