• BLOG
  • ABNORMAL LAPLAND LIFE

    Tiina Kivelä

    Hello. It’s me. I was wondering if after all these days you’d be wondering why I haven’t answered your emails. Sorry for that. I guess I should explain a bit. Tiina Kivelä

    I’ve been home (the original one) and busy. Not busy in the normal urban way though. My current location (and physical state) couldn’t be more far from the urban than it is (or well it could, but not much). Here in the periphery I’ve been busy reconsidering my life and the way I react to this world. I’ve been busy keeping myself away from the normal life, which lately hasn’t been as lovely as I’d hope it would be. It hasn’t paid back my efforts as I’ve expected it to do and generally speaking the world hasn’t really made any sense (as I’d hope it would). Therefore I have simply ignored the messages (and your emails) from the normal life. Reading the excerpts has been enough; I haven’t wanted to waste my energy on roads which doesn’t lead anywhere. And literally, I’ve been busy commuting these tracks. At least these ones lead somewhere; today to waffles and sauna.

    I have gone to the forest.

    It’s the best time of the year in Lapland and my private luxury resort has offered me an excellent opportunity to escape the normal life; your messages, refusals and exhausting unpredictability. Nevertheless I don’t know how exactly I should describe this current state – active mindfulness? Keeping myself busy while staying away from busy? Or just wellness? Nevertheless, I’m doing ok. Getting stronger, building stamina and endurance, and just staying alive as best as I can. Reading, watching and listening, getting inspired  knitting, learning, eating, sleeping, laughing, skiing etc. Thinking if I should set a goal for my training… A competition? A mountain?

    And silencing that little voice (I do feel sorry for not answering those emails) by sending you these digital postcards. I’m thinking of you, no matter what.

    Tiina Kivelä

    Take care!

    *Quote: Knut Hamsun


    Terveisiä Lapista! Elämä voi olla myös tällaista. Ajattelin nyt hieman selittää mitä olen puuhaillut ja miksi en ole vastannut useimpiin vastaanottamiini viesteihin viime aikoina. Anteeksi. Tiedän sen olevan huono tapa, eikä kovin rakentava. Mutta kun. Tässä on ollut vähän muuta tekemistä. Ajateltavaa ja tavallaan pakoiltavaakin. Olen ottanut aikalisän, välimatkan ja hengähdystauon ns. normaalista elämästä. Koska rehellisesti sanottuna olen viimeisten vuosien aikana tuhlannut normaaliin elämään ja yrityksiini pysyä siinä kiinni, paljon enemmän energiaa kuin olen itse siltä saanut. Siksi siirryin umpikujaan johtavilta teiltä hetkeksi tänne, erämaahan ja laduille, jotka johtavat saunaan ja tänään jopa vohveleille.

    Olen hiihtänyt, lukenut, kuunnellut, katsellut, inspiroitunut, kutonut, nauranut, oppinut, syönyt, nukkunut ja niin, ollut vastaamatta niihin viesteihin… Kehittänyt itseäni, taitojani, voimiani ja ajatuksiani. Miettinyt pitäisikö tässä treenata jotakin varten… Kilpailu? Vuori? Ehkä pian jaksan myös palata niihin viesteihin, normaaliin elämään. Mutta ei ihan vielä. Koska maaliskuu on paras aika vuodesta Lapissa. Ja Lapissa kaikki tapahtuu hieman hitaammin. Kun on niin paljon tuota lunta. Ja nyt aurinkokin.

  • SKIING
  • FEBRUARY BLUES

    girl from the north country

    Postcards from Eastern Lapland.

    girl from the north country

    Tiina Kivelä Cross-Country Skiing

    I wonder if the snow loves the trees and fields, that it kisses them so gently? And then it covers them up snug, you know, with a white quilt; and perhaps it says “Go to sleep, darlings, till the summer comes again.”

     

    Quote © Lewis Carroll